Kuvia vain

Huom: blogauksen kuvat ovat hävinneet bittiavaruuteen blogin siirryttyä uudelle palvelimelle. Kävin tänään vähän seikkailemassa itsekseni tässä Hongdaen alueella. Lähinnä etsiskelin ruokaa ja näpsin samalla vähän valokuvia. Neonvalot vilkkuvat ja joka puolella on hälinää. Joku porukka söpöjä poikia huuteli erään metrosisäänkäynnin luona jotain iskulauseita kyltit kädessään, joissa ilmeisesti mainostettiin jotain juuri avattua kauppaa. Bongasin myös vaaleanpunaiseen kigurumiin pukeutuneen korealaisen about minun ikäiseni pojan ja yritin pidätellä hymyäni etten vaikuttaisi epäkohteliaalta tai tungettelevalta. Jotkut paikalliset tuntuvat välillä vähän säikähtävän kun heille menee puhumaan englantia eivätkä he välttämättä oikein osaa vastata.

Sveitsiläinen mies jo kyseli minua tänään mukaansa Itaewoniin (kaupunginosa, jossa asuu suurimmaksi osaksi vaan ulkomaalaisia, erityisesti jenkkejä), mutta en lähtenyt mukaan. Olen vieläkin vähän väsynyt ja maha on hiukkasen sekaisin. Lisäksi minua hieman epäilytti ajatus lähteä yksin vanhemman miehen matkaan, joka on täällä lomailemassa yksikseen. Luulen tosin, että hän vain kohteliaisuudesta pyysi minua mukaan kun mainitsin etten oikein ole vielä sinut Seoulin julkisen liikenteen suhteen kun olen täällä aivan yksin enkä oikein tiedä minne mennä. Mutta parempi silti olla ottamatta mitään riskejä.

Erppa pyysi lisää ruokakuvia niin tässähän niitä. Täällä on tapana laittaa päivän menu näytille tuollaiseen tapaan. Vähemmästäkin herahtaa vesi kielelle.

Pesukarhu

Olen kaupallisen IT-alan maisteri ja teen töitä Koreassa projektimanagerina ja Scrum Masterina kansainvälisessä ohjelmistokehitysprojektissa. Olen ollut Korean kanssa tekemisissä vuodesta 2011 aina tähän päivään asti ja blogaan kokemuksistani nuorena ulkosuomalaisena korealaisilla työmarkkinoilla sekä nuorena naisena perinteisesti miesvaltaisella IT-alalla. Blogissa esitetyt ajatukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni (sekä tyylilleen uskollisesti usein sarkastisia tai itseironisia) eivätkä edusta minkään yrityksen tai organisaation linjaa! Pesukarhut ovat lähellä sydäntäni.

2 Comments

  • Avatar

    Takashi

    28.08.2011 at 02:43

    Hui jestas, aivan erilaista kuin suomessa :D Tuollaisessa kaupungissa varmaan sekoaisin ihmismäärän vuoksi ja kuolisin silkasta kauhusta kun paniikkikohtaus iskisi ja juoksisin auton alle.

    Mutta hyvä homma, et asiat on alkanu jotenki sujumaan ja oot jo tehny tollasia tutkimusmatkoja ja näytät meille kuviakin 8D

    Lisää lisää!

    Vastaa

Vastaa