temppeli

Korea yllätti suomalaiset, osa 2

Vuosi vaihtui taas ja tämä tarkoittaa 10-vuotissynttäreitä myös tälle blogille! Olen nyt itse siis virallisesti ollut Korean kanssa enemmän tai vähemmän tekemisissä ja sahannut tätä väliä jo vuosikymmenen ajan. Huhhuh, taidan olla aika vinksallani! Tämä blogi meinaa jatkuvasti jäädä vaan vähemmälle ja vähemmälle, koska ei kaltaisellani pyllyä töikseensä puuduttavalla IT-alan hessuliinalla aina ole oikein aikaa, jaksamista tai kiinnostusta istua koneella vapaa-ajalla. Räplään puhelinta mieluummin! Lupasin kuitenkin monta kuukautta sitten jatkoa edelliselle suomalaisia kummastuttavalle kirjoitukselle, joten tässä se nyt vihdoin on.

Lähes kaikki paketit toimitetaan kotiovelle asti

Tätä toivoisin Suomeenkin niiiiin paljon, mutta valitettavasti harvaan asutetussa maassa tämä ei ole mahdollista. Koreassa kotiinkuljetus on lisäksi useimmiten ilmainen, mikäli tilatun tavaran hinta ylittää tietyn rahasumman. Koreassa naapureihin voi aika hyvin luottaa, sillä varkauksia täällä tapahtuu normi asuinalueilla aika vähän. Tästä syystä lähetit jättävät paketit monesti vain asunnon oven eteen odottamaan jos asukas ei itse ole toimituksen tullessa avaamassa.

Syksyn värejä
Syksyn värejä

Asunnoissa on järkyttävät takuuvuokrat ja kotona asutaan usein naimisiin menoon asti

Soulin metropolialueella on jatkuvasti paheneva asunto-ongelma. Kunnolliset asunnot ovat järkyttävän kalliita ja jopa vuokra-asuntoihin on todella korkeat takuuvuokrat. Koreassa on myös huono sosiaaliturva Suomeen verrattuna, joten vähävaraiselle ihmiselle täällä tulee helposti todella tukalat paikat. Eikä tämmöiselle keskiluokkalaisellekaan meno ole millään lailla miellyttävää. Jo pelkästään yksiöiden takuuvuokrat saattavat huidella 10 – 50 miljoonan korean wonin paikkeilla (7000 – 35 000 euroa) ja ihan perus kerrostalokämpän ostaminen voi kustantaa asunnon sijainnista riippuen muutamista sadoista tuhansista euroista miljooniin euroihin. Kellä normaalilla korealaista palkkaa saavalla nuorella aikuisella on yksistään tai edes kaksistaan näihin asuntoihin muka varaa? Harvalla. Monet korealaiset joutuvat asuntoasioissa luottamaan nousukausina varallisuutta kerryttämään päässeisiin vanhempiin ja isovanhempiin.

Nykyinen hallitushan on aivan täysin onnistunut töppäilemään kiinteistölait, joiden piti helpottaa jatkuvasti raketoivia asuntojen hintoja. Sen sijaan että hintoihin olisi tullut helpotuksia, ne jatkavatkin nousemistaan ja pankkilainoja on entistä vaikeampaa saada ja niillä pystyy hädintuskin kattamaan edes puolta asunnon hinnasta. Tähän “ratkaisuna” hallitus on kehitellyt uuden järjestelyn, jota on tarkoitus pilotoida pian. Nuoret parit voisivat saada pankkilainan, jolla on 40 vuoden takaisinmaksuaika. Käsi ylös nyt, mikäli seitsemänkymppiseksi asti töiden tekeminen ja yhteen tiettyyn asuntoon sidottuna eläminen kuulostaa hyvältä! *katsoo kun 0 kättä nousee* Ai että minulla nykyään rasahtaa rusinat niin saameristi aina näitä Korean asuntohimmeleitä miettiessä. Taidan kirjoittaa tästä asuntokriisistä ja ihmisten ylivelkaantumisesta joskus ihan erillisen blogauksen.

Asuntojen kovat hinnat ja myös vanhempaa väkeä vaivaava esiaviollisia seksiä paheksuva kulttuuri on aiheuttanut sen, että täällä harvoin muutetaan yhteen ennen naimisiin menoa. Yhdessä asuminen ennen naimisiin menoa ei ole yleistä ja harva korealainen muutenkaan taloudellisesti välttämättä pystyy siihen. Useat korealaiset pitävät vuokran maksamista rahanhukkana, joten monet heistä asuvat mieluummin pidempään kotona, siihen asti että heillä on mahdollisuus muuttaa asumisoikeus- (전세 = jeonse) tai omistusasuntoon.

Korean laissa ei ole palkallista sairauslomaa

Jopa pandemian aikaan, Korean lakiin ei ole kirjattu oikeutta palkalliseen sairauslomaan (poissulkien työstä aiheutunut sairaus tai tapaturma, jonka aiheuttamat poissaolot työnantaja joutuu lain mukaan korvaamaan). Täällä ei siis yksikään taho ole velvoitettu antamaan työntekijälle järkevää tapaa olla poissa töistä sairauden takia. Nyt korona leviääkin paljon työpaikoilla, erityisesti tuntipalkatuissa pienipalkkaisissa töissä, koska monelle ihmiselle kynnys jäädä pois töistä on yksinkertaisesti liian korkea. Vaikka kansan terveys vaatisi oireiden ilmaantuessa välittömästi kotiin jäämistä ja testeihin menemistä, moni kokee sen silti hankalaksi, koska täällä jopa sairaana töihin ilmestyminen on perinteisesti yhdistetty hyvään työmoraaliin. Pois jääminen voi tarkoittaa liian suuria taloudellisia menetyksiä tai pelottaa jo siitä syystä että esimies katsoo sitä pahalla. Onneksi tämäkin asia on nuoremman sukupolven myötä muuttumassa vähän parempaan. Nuori, maailmaa nähnyt sukupolvi ymmärtää ettei tällaisessa ole mitään järkeä. Sairastunut ihminen töissä on vaaraksi sekä itselleen että muille.

Minäkin olen aikoinaan raahautunut pää kainalossa täällä töihin. En tosin pandemian aikaan, koska koko tämän ajan olen ollut etätöissä ja jatkan niitä edelleen. Onneksi olen nykyisin kansainvälisessä yrityksessä töissä, joka laittaa meidän työntekijöiden terveyden ykkössijalle, joten sairauden takia töissä poissa oleminen ei juuri tuota ongelmaa täällä.

Värisuora
Vaahteravärisuora

Roskien pois heittäminen maksaa

Roskia ei saa Koreassa pakata mihinkään satunnaiseen muovipussiin. Roskien pois heittämistä varten pitää erikseen ostaa siihen tarkoitettuja alueellisia roskapusseja. Roskapusseissa siis lukee erikseen, minkä alueen roskia ne sisältävät. Mielestäni tämä käytäntö tuntuu jotenkin aivan järjettömältä ottaen huomioon Korean massiiviset ongelmat muovijätteen kanssa… Täällä muutenkin pakataan paljon asioita muoviin (onneksi viime aikoina vähenemissä määrin, koska päättäjätkin ovat heränneet tähän ja alkaneet lailla säädellä yritysten toimintaa), joten miksi näitä jo olemassa olevia muovipusseja ei voisi hyödyntää pakkaamalla roskiaan niihin? Kaatopaikalle ja laittomasti dumpaten Filippiinien rannoille nämä ylimääräiset pussit muutenkin päätyvät :(

Huonekalujen ja isompien tavaroiden pois heittäminen on mielestäni Koreassa Suomea helpompaa. Kioskilta voi ostaa tarran, jonka hinta määräytyy huonekalun koon mukaan. Useimmiten huonekalun voi vaan viedä asuinrakennuksensa eteen johonkin tietylle paikalle, kiinnittää tarran siihen ja jossain vaiheessa se sitten vaan kerätään pois kunnan tai jonkun muun tahon toimesta. En oikein itsekään tiedä kuka ja miten ne kerätään, mutta jotenkin maagisesti ne aina siitä kadulta häviää! Helpompaa kuin Suomessa, jossa monesti joutuisi tavaroita itse kuskaamaan jotenkin kaatopaikalle. Toisaalta, ehkä tavaroiden pois heittämisen vaikeus taas rohkaisee olla jatkuvasti ostamatta uutta?

Luotolle ostaessa osamaksut pitää päättää kassalla

Luottokortti Koreassa ei toimi samalla lailla kuin suomessa. Täälläkin yleensä on samalla lailla joku luottoraja, eli kuukaudessa tietyn määrän saa ostaa luotolle, mutta kuukausittain vähennettävä summa ei ole vakio. Koreassa siis luotolle ostettaessa kuukausittaisen vähennyksen määrä pitää päättää etukäteen. Kassalla pitää sanoa haluavansa esimerkiksi hajoittaa tavaran maksamisen kolmelle kuukaudelle. Jos tavara maksoi 900 000 wonia, niin silloin seuraavan kolmen kuukauden ajan joka kuukausi luottokorttilasku on siis 300 000 wonia. Jännä systeemi, eikö?

Liikehuoneistot eivät ole aina pelkästään katutasossa

Varsinkin pienemmissä kaupungeissa eläville suomalaisille tämä voi olla yllättävää. Suomessahan useimmiten liikehuoneistot sijaitsevat suurimmalta osin katutasossa. Toki liikehuoneistoja, kuten vaikka erilaisia palveluita tarjoavat yritykset voivat olla useammassakin kerroksessa, mutta vaatekaupat, kahvilat yms ovat yleensä Suomessa aina katutasossa ja hyvin esillä. Koreassa nämä saattavat olla aika piilossakin useiden portaiden päässä. Ulospäin yleensä rakennuksen seinustalla näkyy joku iso mainoskyltti, jossa lukee isoilla kirjaimilla missä kerroksessa kauppa sijaitsee, mutta itse kaupan lokaation saattaa vielä joutua etsimään rakennuksen sisällä olevasta infotaulusta erikseen.

Kahvilla kirpeässä syksyilmassa
Kahvilla kirpeässä syksyilmassa

Korealaisten suosituin hakukone ei ole Google, vaan paikallinen Naver

Tiedonhakuun koreaksi sopii kaikkein parhaiten korealaisten Naver. Tulee aika kovasti mieleen vanha kunnon Yahoo. Google ei yleensä tuota koreaksi hakiessa yhtä hyviä tuloksia, todennäköisesti myös siksi, ettei Googlen algoritmi ole optimoitu korean kielelle. Ilmeisesti myös monet korealaiset nettisivut blokkaavat “turvallisuussyistä” googlen crawlerit sivuiltaan, joten Google ei oikein kykene indeksoimaan niitä kunnolla.

Koreassa koirat saattavat ulostaa sisälle

Tämä ällöttää itseäni aika paljon paikallisessa lemmikkikulttuurissa. Monet lemmikin omistajat eivät tunnu ymmärtävän koiran tarvitsevan lenkkiä useamman kerran päivässä ja koiran muutenkin vaativan jatkuvaa aktiviteettia. Täällä saatetaan ehkä Suomea enemmän myös ottaa koiria hetken mielijohteesta, koska pienissä lasikopeissa näyteikkunassa koiran- ja kissanpentuja esittelevät karmeat eläinkaupat ovat täällä valitettavasti yleisiä ja ilmeisesti se suosituin ja laillinen keino ostaa lemmikki. Näiden kauppojen ikkunoita katsoessa ihmiset saattavat herkästi sortua heräteostoksiin. Suosittuja koirarotuja täällä ovat erityisesti minipuudelit, chihuahuat, bichon friset ja muut pienet pehmolelujen näköiset koirarodut. Uskon tämän entisestään pahentavan sitä käsitystä, ettei koira olisi silti koira. Luulen myös pienen koiran söpön olemuksen olevan suuri syypää koirien öykkärimäiseen käytökseen täällä, koska monet paikalliset eivät tunnu kouluttavan koiraansa aina kunnolla ja tämä taas johtaa rähinöiviin, eroahdistuneisiin tai muuten vain häiriintyneisiin koiriin.

Koiratalouksissa näkee monesti koirien pee padeja, eli lattialle laitettavia muoviritilöitä tai papereita, joille koira voi ulostaa. Ymmärrän näiden tarpeen silloin, kun kukaan ei pitkän työpäivän aikana pääse koiraa lenkittämään, mutta toisaalta, onko silloin oikeutta omistaa koiraa jos se joutuu olemaan 14h päivästä yksin kotona? Televisiossa näkee koiraohjelmia, joissa koiran omistajat ihmettelevät koiran tapaa öykkäröidä, purra ja tuhota kotona tavaroita, mutta sitten kun kysellään koiran lenkittämisestä niin vastaus on että lenkillä käydään kerran tai pari viikossa. Siis VIIKOSSA! Mielestäni tällaisilta ihmisiltä pitäisi ottaa koirat kokonaan pois.

Kerran viikossa? Anteeksi, mutta mitä v*ttua Hermanni?

Koiria myös monesti työnnellään ulkona rattaissa. Miksi ihmeessä niitä pitäisi ulkona työnnellä rattaissa kuin ihmisvauvoja? Koirathan rarvitsevat liikuntaa, virikkeitä ja niitä kaikkia hajuja mitä ulkona pääsee haistelemaan. Ymmärrän rattaat esimerkiksi metrossa tai sisätiloissa, koska sinne ei saa koiraa taluttamalla viedä. Täällä on myös normaalia pukea eläimille vaatteita… Korean ilmaston huomioon ottaen, harva koira oikeasti tarvitsisi niitä vaatteitaan näillä leveysasteilla. Mutta kun ne on niin söpöjä!

Yllättäviä Suomeen liittyviä luuloja

Hampaiden harjaamisen sijaan suomalaiset pureskelevat xylitol -purukumia ennen nukkumaan menoa

Vanhasta Xylitol -mainoksesta johtuen jotkut korealaiset edelleenkin luulevat etteivät suomalaiset harjaa hampaitaan ennen nukkumaan menoa! Tämän kyseisen mainoksen takia tjokut korealaiset myös tokaisevat 휘바 휘바 “hiba hiba” (= hyvä hyvä) suomalaisen tavatessaan… tätä on meikäläinen ainakin kuullut jo kyllästymiseen asti.

Suomen talvipakkaseen tai saunaan kuolee.

Useimmat korealaiset eivät ole ikinä kokeneet mitenkään äärimmäisiä lämpötiloja, kuten 30-asteen pakkasta tai 100-asteista saunaa. Minulta onkin usein kysytty eikö näihin molempiin kuole. Minä olen elävä todiste siitä ettei niihin kuole ja molemmissa olen käynyt monta kertaa ja jopa nauttinut siitä! Molemmathan tuntuu erityisen höpöltä alasti ja heti peräjälkeen, toistettuna monia kertoja. Joskushan me hullut myös porataan reikiä jäähän ja uidaan siellä, jonka jälkeen mennään taas kuumaan saunaan.

Suomessa täytyy olla jääkarhuja, koska Suomi on niin kylmä maa

Meillä on kyllä neljä vuodenaikaa, mutta kyllä niitä jääkarhuja silti löytyy meiltä Suomesta…

wait….

…Korkeasaaren eläintarhasta!

Osaatpas hyvin englantia! Mutta suomihan onkin lähellä englannin kieltä niin te opitte sitä varmaan tosi helposti ja nopeasti.

Ei, suomi ei ole lähelläkään englannin kieltä. Sori, minua vastaan tämä “ymmärtäkää meidän uniikki tilanne” -tekosyy ei kelpaa, koska suomi kuuluu korean kanssa ihan samaan kastiin siinä että emme ole mikään englannin sukulaiskieli. Syy siihen, miksi niin monet korealaiset kokevat englannin kielen kovin hankalaksi luulisin olevan yksinkertaisesti ala-arvoisessa opetuksessa ja liian vähäisessä altistuksessa kielelle. Opetusmetodit ovat vanhanaikaisia, tehottomia ja keskittyvät puhumisen opettamisen sijaan pelkkään kielioppinäpertämiseen. Lisäksi englantia äidinkielenään puhuvista maista privaattiakatemioihin opettamaan tulleet englanninopettajat ovat useimmiten pedagogisesti epäpäteviä. Ei mikään ihme etteivät lapset opi kunnolla englantia, jos opettajana on joku Alabamasta Koreaan tullut satunnainen Keke, jota kiinnostaa ihan muut asiat kuin se englannin opettaminen.

Suomessa voi nähdä revontulia missä vain ja milloin vain

Tämä tuntuu olevan yksi yleisimmistä harhaluuloista. Suomeen matkustaville korealaisille tästä saa yleensä sanoa, jotta he eivät pettyisi matkaansa tai suunnittelisivat sen edes Lappiin sellaiselle ajalle jolloin revontulien näkeminen on kaikkein todennäköisintä.

Viskillä
Viskillä

Korealaiset ovat suomalaisia reilusti ulkonäkökeskeisempiä

Korealaiset ovat aika hanakoita kommentoimaan omaa ja toistensa ulkonäköä, hyvin avoimesti. Täällä on edelleenkin valitettavan yleistä esimerkiksi julkisesti kommentoida toisten ihmisten painoa tai kehottaa toisia laihduttamaan. Erityisesti nuoret naiset ovat alkaneet kapinoimaan tätä vastaan ja monet heistä yrittävätkin levittää tietoisuutta siitä, ettei toisen ihmisen ulkonäön julkinen ruotiminen ole hyväksyttävää. Alle listasin muutamia yleisiä ulkonäköön liittyviä ilmaisuja.

  • Glamorous = Olen kuullut tätä nimitystä käytettävän monesti länsimaalaisia naisia kuvaillessa. Ei mitään hajua mistä tämä sana on keksitty ottaa yleisesti käyttöön, mutta ilmeisesti tämä siis tarkoittaa kurvikasta.
  • Small face = Monista korealaisista “pienet” kasvot näyttävät hyvältä. Koska paikallisiin piirteisiin yleensä kuuluu pyöreät tai kulmikkaat kasvot sekä leveät leukaperät, kooltaan pieniä kasvoja pidetään täällä viehättävinä. “You have a small face!” oli kommentti jonka pari kertaa kuulin Koreassa vaihtarivuoteni aikana enkä aluksi ymmärtänyt ollenkaan sen tarkoitusta. Tämä on vaan kirjaimellinen käännös korean kielen lauseesta, jolla kehutaan toisen naaman pienuutta.
  • Isot silmät = Korealaisille tyypilliset mantelinmuotoiset pienet tummat silmät eivät monille ole haluttava ulkonäköpiirre. Jotkut tavoittelevat isompia silmiä teetättämällä yksinkertaisen double eyelid -kauneusleikkauksen, jossa silmien yläluomesta poistetaan hieman ylimääräistä ihoa, jotta silmä avautuisi enemmän, siihen syntyisi uurre ja silmä sitä kautta näyttäisi suuremmalta. Monille korealaisille ei siis luonnostaan synny yläluomeen samanlaista uurretta kuin meille suomalaisille, vaan luomi ikään kuin roikkuu silmäripsien päällä. Myös meikkaustyyli on usein silmän kokoa ja muotoa korostavaa.
  • Korkea nenä ja otsa = Tämäkin on outo ja ilmeisesti vain huono käännös korean kielen tavasta ilmaista asia. Kyseessä on siis monelle suomalaisellekin tyypillinen nenän ja otsan muoto, jossa otsa pyöristyy ulos päin ja nenävarren luu erottuu selkeästi. Korealaisille tyypillinen kasvojen muoto on hieman litteämpi.
  • V-line = Tällä viitataan kasvojen sydänmäiseen muotoon. Kasvojen pitäisi siis poskista kaventua kauniin tasaisesti leukaan mentäessä ja leuan pitäisi olla muodoltaan “terävä”.
  • S-line = Naiselle ihanteellinen vartalonmuoto. Tämä on paikallinen vastine meidän tiimalasivartalolle.

Kuntosalille mennään usein vain juoksemaan juoksumatolla

Vaikka voimaharjoittelu onkin täällä yleistynyt viime vuosina myös naisten keskuudessa, kuntosalille mennään edelleenkin aika paljon vaan juoksemaan juoksumatolla. Korean kauneusihanne nojaa todella paljon äärimmäiseen laihuuteen, joten juoksumatot ovat tästä syystä yleensä kovassa käytössä. Jotkut naiset täällä edelleenkin pelkäävät suotta lihastreenin jotenkin vahingossa bulkkaavan heitä, joten monet tuntuvat välttelevän sitä. Tämän takia suuri osa keskittyy lähes täysin vain pelkkään kestävyysharjoitteluun voimaharjoittelun sijaan.

Korealaiset eivät juuri kyläile

Koreassa ei ole juurikaan tapana kutsua ketään kylään samalla tavalla kuin Suomessa. Suomessahan on normaalia mennä kaverille leikkimään tai hengaamaan, mutta Koreassa tämä ei ole niin yleistä. Perheet pitävät yksityisyydestään, mutta luulenpa asuntojen pienten koon sekä ulkona olevien harrastus- ja menomahdollisuuksien laajuuden olevan tähän suurempi syy. On yksinkertaisesti helpompaa ja mukavampaa tavata jossain ulkona. Treffitkin pitää hoitaa aina ulkona, koska suurin osa joutuu asumaan kotona naimisiinmenoon asti.

Gwanggyo lake park
Yksi suosittu menomesta täällä on Gwanggyo lake park

Suihkun jälkeen kuivataan käsipyyhkeellä

Tämä on vuosi toisensa jälkeen suomalaisten suuri ihmetyksen aihe ja asia, josta muistaessani aina varoitan tänne esimerkiksi matkailemaan tulevia suomalaisia. Korealaisissa perheissä (ja joissakin hotelleissakin) siis harvoin on isoja vartalopyyhkeitä ollenkaan. Täällä suihkun jälkeen koko kroppa kuivataan yhdellä tai kahdella pienellä “käsipyyhkeellä”. Näitä kauniisti viikattuja pyyhkeitä on usein vessan kaappi täynnä ja suihkusta tullessa käyttöön otetaan kaapista aina uusi pyyhe. Pyyhkeet siis pestään joka kerta aina yhden käyttökerran jälkeen. Mielestäni tämä on outo tapa ja aikamoista energianhukkaa, ottaen huomioon että tämän takia pelkkää pyyhepyykkiä pitää perheessä pestä jo useita kertoja viikossa, ellei päivittäin.

Lattialämmitys on kaikkialla, paitsi vessassa ja kylppärissä

Kautta aikojen, perinteisesti korealaiset ovat lämmittäneet asuntonsa lattialämmityksellä. Aikoinaan asunnon alle rakennettiin tila, jonne sytytetyllä tulella asunnon lattia saatiin lämpimäksi. Tämä oli oikein mukavaa varsinkin talvella, sillä korealaiset myös perinteisesti nukkuivat lattialla. Nyt toki lämmitys hoituu normaalisti sähköllä ja suurin osa nukkuu ihan sängyssä. Hassua vaan ettei lattialämmitystä ole kylppärissä eikä vessassa. Se paikka jossa ollaan alasti ja yleensä hytisemässä, oikeastaan se ainoa paikka jonne itse sitä lattialämmitystä nimenomaan kaipaisin. Korealaiset talot on aika huonosti eristettyjä suomalaisiin verrattuna, joten vessoissa on monesti aika kylmät oltavat jo valmiiksi.

Jatkot ja jatkojen jatkot

Koreassa todella harvoin järjestetään kotibileitä. Täällä on kuitenkin erittäin aktiivinen juomakulttuuri (tai, oli ainakin ennen koronaa…), joten usein illan aikana kierretään useammassa eri paikassa. Yleensä ilta aloitetaan jossain ravintolassa illallisen merkeissä. Tässä yleensä otetaan jo olutta ja/tai sojua. Illallisen jälkeen saatetaan siirtyä seurueen mielipiteen mukaan toiseen ravintolabaariin, karaokehuoneeseen, keilaamaan tms. Tätä saatetaan jatkaa useitakin kierroksia, aivan pikkutunneille saakka. Kierrokset nimetään 1차, 2차, 3차 jne. Entisillä työpaikoillani ilta yleensä alkoi ravintolalla, jonka jälkeen siirryimme karaokeen ja karaokesta vielä johonkin baariin yksille.

Marcelle
Marcelle
Mosun maistelumenu
Mosun maistelumenu

Uskonlahkojen määrä

Monet erityisesti Koreaa tarkemmin tuntemattomat ihmiset yleensä olettavat korealaisten olevan suurimmaksi osaksi buddhalaisia “tai jotain sellaisia aasialaisia uskontoja tunnustavia”. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Korealaisistakin yllättävän iso osa on protestantteja kristittyjä ja loput hajaantuvat sitten muihin uskontoihin tai uskonnottomiin. Koreassa on myös aika paljon uskonlahkoja ja aivan hämärää kirkkotoimintaa. Varmasti moni suomalainenkin huomasi uutisotsikoista keväällä 2020 koronavirusepidemian alkaessa uutisia korealaisesta Shincheonji -uskonlahkosta, joka oli vastuussa Korean ensimmäisestä koronavirusaallosta. Kirkot ja erityisesti hämärät kirkot ovat olleet jatkuvasti täällä ongelmana, sillä ne eivät tottele hallituksen määrämiä kokoontumisrajoituksia eivätkä noudata kaikkia määrättyjä turvallisuustoimenpiteitä. Minuakin on kadulla monen monta kertaa lähestytty uskonlahkolaisten toimesta ja joka kerta näin henkeen ja vereen ateistina joudun aina pidättelemään itseäni etten lataisi verbaalista täyslaidallista näiden ihmisten päälle. Täällä kannattaa oikeasti suhtautua varauksella kadulla lähestyviin ihmisiin, jotka vaikuttavat aivan liian ystävällisiltä. Nämä ihmiset saattavat yrittää houkutella ulkomaalaisia johonkin kulttitoimintaan ja pyytävät myös rahaa. Korealaiset yleisesti ottaen ovat aika suomalaisten kaltaisia siinä mielessä että tuntemattomille harvoin lähdetään puhumaan niitä näitä, varsinkaan kadulla.

Kasvissyöntiä ei oikein ymmärretä

Kasvissyönti tai vegaanius on Koreassa vieläkin aika lapsenkengissään. On tosin ollut ilahduttavaa huomata, miten kaupunkikuvaan on ilmestynyt viime vuosina entistä enemmän vegaaniravintoloita! Normi korealaiseen ravintolaan mennessä tosin kasvisruuan pyytäminen voi mennä täysin kuuroille korville. Osa tarjoilijoista ei edes tiedä, mitä ruokiin tarkalleen edes menee. Ehkä paras esimerkki kasvisruokatietämättömyydestä on kasvis-gimbap (merilevä-riisikääryle), johon monesti kuuluu kasvisten lisäksi kananmunaa sekä pala kinkkua tai surimia. Huvittavin esimerkki parin viikon takaa onkin eräs kahvilan työntekijä, joka ei tiennyt mitä kakkuja hänellä oli myynnissä! Vastaus oli vaan “emmä tiiä, oon vaan täällä töissä” :D Suomessa saattaisi tulla hygienialainsäätäjältä aika äkkiä tuollaisesta tuollaisesta huutista.

Alla kuuluisan korealaisen tubettajan tekemä musiikkivideo.

Pesukarhu

Olen kaupallisen IT-alan maisteri ja teen töitä Koreassa projektimanagerina ja Scrum Masterina kansainvälisessä ohjelmistokehitysprojektissa. Olen ollut Korean kanssa tekemisissä vuodesta 2011 aina tähän päivään asti ja blogaan kokemuksistani nuorena ulkosuomalaisena korealaisilla työmarkkinoilla sekä nuorena naisena perinteisesti miesvaltaisella IT-alalla. Blogissa esitetyt ajatukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni (sekä tyylilleen uskollisesti usein sarkastisia tai itseironisia) eivätkä edusta minkään yrityksen tai organisaation linjaa! Pesukarhut ovat lähellä sydäntäni.

6 Comments

    • Pesukarhu

      Pesukarhu

      15.03.2021 at 14:13

      Moi! Kiva jos tästä tekstistä oli viihdykettä :) Tällaiset kommentit aina kannustaa jatkamaan blogin kirjoittamista, vaikka se vuosi vuodelta tuntuu yhä enemmän pakkopullalta kuin kivalta harrastukselta.

      Vastaa
  • Avatar

    Miina

    15.03.2021 at 00:49

    Moi. Voisit kirjoittaa joskus korean positiivisista puolista, miksi esim kannattaa muuttaa sinne, mihin hyviin asioihin olet siellä törmännyt jne jne? :) Tunnut kirjoittavan kovin negatiivisia asioita koreasta, näetkö edes mitään hyvää koko maassa? Miksi muutit koreaan jos et loppujen lopuksi halua asua siellä? Saan sinusta vain sellaisen kuvan ettet viihdy siellä ja olet jokseenkin katkera.

    Vastaa
    • Pesukarhu

      Pesukarhu

      15.03.2021 at 14:12

      Hei Miina!
      Tarkoitukseni ei todellakaan ole kuulostaa katkeralta! Ikävää jos tekstistä on saanut sellaisen kuvan, tosin tämän blogin tarkoitus alusta asti on kuitenkin ollut rehellisesti kertoa siitä, millaista elämäni täällä on. Tottakai olen täällä omasta vapaasta tahdostani, mutta täällä eläminen on monella tasolla rankkaa ja voin vakuuttaa, että moni ulkosuomalainen on tästä samaa mieltä. Kysymys “miksi muutit Koreaan, jos et loppujen lopuksi halua asua siellä?” on kummastuttava, koska en tietääkseni ole (ainakaan muutamaan vuoteen täällä blogissa) sanonut haluavani täältä pois juuri nyt, en vain halua asua täällä koko loppuelämääni. Minullakin on huonoja kausia, jolloin ikävöin Suomea ja ärsyynnyn Koreaan, monilla muillakin ulkosuomalaisilla tunteet Koreaa kohtaan aaltoilevat sekä saattavat olla hyvinkin ristiriitaisia. Koreaa etänä ihailevien ihmisten kanssa kitkaa monesti syntyy silloin, kun täällä asuvien ulkosuomalaisten kertomat tarinat tosielämästä korealaisessa yhteiskunnassa eivät kohtaa Koreaan muuttamisesta haaveilevien ihmisten mielikuvien kanssa.

      Parina viime vuotena elämäni on ollut täällä niin normaalia arkea, että oikeastaan mitään arkea kummoisempaa kirjoittelun aihetta ei ole. Silloin aiheetkin keskittyvät paljon arjen hankaluuksiin ja pieniin arjen iloihin (erityisesti näin korona-aikana). Minulle yksi iso syy olla täällä on yksinkertaisuudessaan ura. Tämä on myös monelle muulle työikäiselle ulkosuomalaiselle se todellisuus. Ei tänne välttämättä tulla sen takia, että Korea olisi jotenkin erityisen kiva paikka, vaan tänne tullaan töihin.

      Vastaa
      • Avatar

        Miina

        27.03.2021 at 11:28

        Heippa! Teetkö sellaista työtä jota ei suomessa voi tehdä, vaiko että sillä ei vain rikastu? Onko koreassa tuntipalkka korkeampi kuin suomessa jos sinne kerta vain tullaan töihin? :O
        Oletko tehnyt postausta esim. suomalaisten odotuksista koreaa kohtaaan, millaista siellä on asua ym. verrattuna siihen mitä todellisuus on? Olen uusi lukija, joten voi olla että jotain on mennyt ohi. :)
        Voi olla että ymmärsin tekstiäsi väärin koska ehkä näen sinun olevan osittain mustavalkoinen/jokotai tyyppinen ihminen, joissain asioissa. Kuten itse olen (väillä joissakin asioissa). Siksi tämä katkeruus pisti silmään, vaikka sitä ei ole tarkoitus ilmaista (koska et sitä tarkoittane). :D Äh, toivottavasti osasin selittää asian. :)
        Ulkomailla on varmasti hankala asua ja varmasti suomalaisena (olit sitten missä maassa tahansa suomalaisena), on omat haasteensa.
        Itse fanitan koreaa sekä japania ja tiedän että elo kyseissä maissa on suomalaiselle shokki, koska kulttuurit on niin erilasia. Mutta siltikin en näe että suomalainen lähtisi kyseisiin maihin VAIN töihin. Eikös ne työmaat ole yleensä norjassa tai ruotsissa? Siellähän palkka on suurempi verrattuna suomeen. Luulisi että koreaan mennään taikka muutetaan enimmäkseen kulttuurin ja erilaisen elämän takia. :)

        Vastaa
        • Pesukarhu

          Pesukarhu

          28.03.2021 at 08:26

          Moi Miina!
          Minulla on alusta asti ollut tämän blogin kanssa tietoinen tarkoitus erottua joukosta juurikin kärkkäydellä ja sarkasmilla, koska Koreaa ja Japania (nimenomaan ruusunpunaisten lasien läpi) ihannoivaa sisältöä on netissä aivan pilvin pimein. Asenteellistumista on varmasti erityisesti vanhemmissa kirjoituksissa, joka johtuu ihan omasta epäkypsyydestäni ihmisenä sekä kirjoittajana :D Olen kuitenkin täällä pitkäaikaisesti asuvista ulkomaalaisista siinä joukossa, joka on integroitunut korealaiseen yhteiskuntaan aika hyvin. Tunnen nykyisin olevani siinä asemassa, jossa voin tarkastella Koreaa suhteellisen neutraalisti, vaikka saankin itseni silti kiinni suomalaisille hyvin tyypillisestä länsimaalaisen ylivertaisuuden tunteesta (johon olen yrittänyt viimeaikoina tietoisesti kiinnittää enemmän huomiota). En halua kommenttiesi perusteella tehdä isoja oletuksia sen suhteen mikä oma elämäntilanteesi on, mutta jos sinulla ei ole paljon kokemusta työelämästä, niin voin ainakin omien havaintojeni perusteella kertoa sen, ettei palkan suuruus monelle ihmiselle yksistään yleensä ole mikään päättävä tekijä ottaa työtä vastaan. Oletus siitä, että suurin osa ulkomaalaisista olisi täällä Koreassa mukavuussyistä ja kokemassa kulttuuria, on aika lailla meidän hyvinvointiyhteiskunnassa asuvien länsimaalaisten etuoikeudesta syntynyt mielikuva :( Toki monet tulevat tänne pelkästään juuri sen jännän erilaisen kulttuurin takia, mutta harva heistä onnistuu loppupeleissä tänne oikeasti työllistymään sekä integroitumaan ja korealaisen työelämän raadollisuus muutenkin lopulta karsii tätäkin joukkoa runsaalla kädellä. Koreassa palkat eivät yleensä ole Suomea paremmat. Itse pidän Korean tarjoamista laajemmista mahdollisuuksista ja onhan minulla toki puoliso ja paljon ystäviä täällä, joka on vaikuttanut paljon päätökseeni tulla tänne. Ympärillä olevat ihmiset tekevät paljon! Taikasana tässä blogissa nimenomaan on se arki. Kirjoitan arjestani Koreassa ja se ei ole ainakaan minulle mitenkään erityisen hohdokasta missään maassa. Todennäköisesti kitisisin aivan yhtä lailla Suomessa :D

          Vastaa

Vastaa käyttäjälle Miina Peruuta vastaus