Koti-ikävä

Nyt se sitten iski. Kyllähän tässä reilut yhdeksän kuukautta vierähti mukavasti ilman pienintäkään merkkiä koti-ikävästä. Nyt viimeaikoina olen nähnyt paljon unia Suomesta ja kavereistani. Eilen katselin vanhoja kuvia ja tuntuu että nämä kuvat laukaisivat tämän pienen ikävän mikä minulla nyt on. Erityisesti suomalainen ruoka himottaa nyt kovasti. Ehkä tämä johtuu myös siitä, että lähes kaikki hyvät kaverini ovat palaamassa takaisin omiin maihinsa jo vajaan kuukauden päästä. Voi olla että tulee jonkin verran vetisteltyä tässä vaiheessa, sillä olen varma etten osaa…

Hyviä ja huonoja puolia

Toukokuu on näköjään blogikirjoituksen tehokuukausi. Koska olen viivyttelyn kruunaamaton kuningatar ja hienosti välttelen Media & Society -kurssin raportin kirjoittamista, paras tapa on hyödyntää laiskottelufiilis edes kirjoittamalla blogia. Jospa tässä kirjoittaessa saisi jonkinlaista pontta myös tuohon koulutyöhön. Laitoi kalenterini juuri ajan tasalle ja kesäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa tulevat olemaan aivan karseita. Näille viikoille sattuu kaikkien kurssien loppukokeet, useampi esitelmä ja jokusen kirjoitelman deadline. Tähän samaan syssyyn alkaa tietysti myös korean tason 3 intensiivikesäkurssi. Eiköhän tästä kuitenkin selvitä, ainakin sen voimalla, että…

Seoul ei ikinä nuku

Otsikosta voinee arvailla, mistä ajattelin hiukan tarinoida. Seoulin yöelämästä hiukan lisää. Erityisesti ajattelin vähän arvostella Seoulin klubeja ja ylipäänsä yleistä yöhengailua. Yritin mennä ajoissa nukkumaan, mutta japanilaisilla tytöillä oli tuossa naapurissa niin äänekkäät bileet että eihän täällä kukaan voi nukkua. Onneksi lähtivät vihdoin ja viimein Hongdaeen jatkamaan, mutta nytpä on jo liian myöhäistä kun ehdin havahtua kunnolla eikä enää väsytä. Naapurin bileiden ”innoittamana” sitten päätin tulla tähän ja kirjoittaa Seoulin bilemahdollisuuksista.

Pöytä Koreaksi (pun intented *har har*)

Minulta pyydettiin ruoka-aiheista tarinaa, joten seuraavaksi sitä sitten piisaakin. Korealainen ruokakulttuuri on kehittynyt vuosisatojen kuluessa sellaiseksi kuin se nyt on. Sotien aikaan korealainen ruokakulttuuri luonnollisesti otti vaikutteita myös länsimaalaisesta keittiöstä, mikä näkyy nykypäivänä esimerkiksi nötkötin (spam) suosiona. Itse en kyllä ihan heti keksi ällöttävämpää ruokaa kuin nötkötti. Ruoka täällä on pääosin terveellistä ja monipuolista. Ruuat sisältävät paljon erilaisia kasviksia ja lihaa sekä kalaa. Monet keitot ovat liha -tai kalaliemipohjaisia, vaikkei niissä olisi lihaa muuten ollenkaan. Itse olen vähän sitä mieltä…

Ruusuilla tanssimista

Nyt on kyllä niin paljon sanomista, että täytyy kirjoittaa useampi blogimerkintä viimeaikaisista temmellyksistä. Voi olla että kirjoitan tässä muutaman päivän sisään useamman merkinnän, sillä minulta on kyselty mm. korealaisista ruoista ja ylipäätään tavoista liittyen ruokailuun. Kerron niistä myöhemmin ja keskityn nyt ihan ensimmäiseksi kirjoittamaan reissustani Ilsaniin. Ilsan on siis noin tunnin ajomatkan päässä Seoulista pohjoiseen. Aika lähellä Koreoiden rajaa. Hyvä ystäväni, Chan-hee, kutsui minut luokseen kylään yhdeksi yöksi, sillä Ilsanissa oli kansainväliset kukkafestarit. Oli todella mukava päästä kokemaan aitoa korealaista…

부비부비! Kevättä rinnoissa (ja housuissa)

Taas jotenkin jännästi vierähti kuukausi siitä, kun viimeksi päivitin blogia. Nykyään on vaikeampi keksiä mitään uutta ja jännää sanottavaa kun se pienikin kulttuurishokki on mennyt jo aikoja sitten ohi. Arkea täällä eletään mukavasti. Varoitus! Tämän blogikirjoituksen lopussa on aivan älytön floodi Koreapoppia! Yritän olla fanityttöilemättä liikaa. Koreassa on tällä hetkellä kevät kauneimmillaan. Kirsikankukat kukkivat. Kampusalue ja sen lähiympäristö on täynnä kirsikka -ja magnoliapuita. Näky on aivan upea. Lähes joka päivä on tunnille mennessä pysähdyttävä napsimaan kuvia. Valitettavasti tämä vaihe kevättä…

한국말 잘 못 해요. Ja uusi lukukausi.

”한국말 잘 못 해요, 미안해요. 그럼, 열심히 공부하고 있어요!” Tuota lausetta olen viimeaikoina joutunut käyttämään paljon. Chattailen aika paljon KakaoTalkin välityksellä korealaisten kanssa. Kyseinen lause kuuluu siis: ”Hangukmal chalmotheyo, mianheo. Kurom, yolsimhi kombuhakoissoyo!” suomennettuna siis ”Sori, en puhu koreaa kovin hyvin, mutta opiskelen ahkerasti!”. Ilmeisesti koreani alkaa olla sillä tasolla nykyään että ymmärrän vähän enemmän ja minua ymmärretään paremmin. Kun puhun koreaa jo nopeasti ja ei niin karsealla suomiaksentilla, monet ovat kehuneet minua hyväksi puhujaksi. Tässä vaiheessa pitää yleensä vähän…

Aegyo (애교) ja parisuhteet Koreassa

Voisin taas palata aiheeseen ja kertoa hieman lisää Suomen ja Korean välisistä kulttuurieroista. Tällä kertaa keskittyen tämän maan pariutumisriitteihin. Täällä riittää sosiaalisia kiemuroita liittyen parisuhteisiin ja muutenkin yleiseen käyttäytymiseen. Nostin aegyon erityisesti esille, sillä se tuntuu olevan olennainen osa erityisesti nuorten naisten käyttäytymistä täällä. Aegyolla (애교, ”ekjoo”) tarkoitetaan vapaasti käännettynä söpöstelyä tai hurmaamista. Pyrin havainnollistamaan aegyota muutamalla kuvalla ja lopuksi saatte nähdä *gasp* jopa omat täysin huumorimielessä otetut enemmän tai vähemmän onnistuneet söpöily-yritykseni. Ainakin naaman väänteleminen ja silmien räpytteleminen tuntuu…

Lonkeroita! Lonkeroita kaikkialla! (Tokio, Japani)

Lomaa on käytetty reilu kuukausi ja vielä toinen reilu on käyttämättä. Kevätlukukausi alkaa siis maaliskuun alussa. Sitä odotella kävin Busanissa, joka sijaitsee korean etelärannikolla. Kävin myös suomalaisen kaverini kanssa Tokiossa ja vajaan kahden viikon päästä olenkin menossa tapaamaan vanhempiani Thaimaahan. Busanista en jaksa pahemmin tarinoida muuta kuin sen, että oli oikein mukava paikka. Busanissa ei myöskään ollut niin hyytävän kylmää tuulta kuin täällä Seoulissa. Seoulissa on muuten tällä hetkellä lumet maassa ja aivan karsean kylmää! Joo, tiedän että siellä suomessa…

Taivas, maa ja minä – 한글

Taas on vierähtänyt hetki viimeisimmästä blogimerkinnästä. Nykyisin tulee tehtyä arkenakin niin paljon kaikkea että koneella istuessa joko juttelee kavereiden kanssa, tekee kotiläksyjä tai katsoo korealaista draamaa, heh. Lupaan yrittää päivittää blogiani useammin. Etsin edelleenkin järkevää kuvapalvelua, johon voisin laittaa kaikki kuvani. Bluemelon:sta löytyy edelleenkin muutamia ruokakuvia. Tässä kuvapalvelussa on vain sellainen pienoinen ongelma, että tilaa on varsin rajoitetusti. Esimerkiksi sitten taas photobucket ei tule kyseeseen, sillä se on aakkosiltaan niin rajoittunut ettei hyväksy edes skandinaavisia aakkosia, saati sitten korealaisia. Että…