Kevät tulee ja viihdettä pukkaa

Kevät tulee kohinalla täällä, sillä ensi viikolla alkaa jo kirsikankukkajuhlat. Säät ovat lämmenneet huomattavasti, paikoitellen tarkenee jo ihan ilman kevättakiakin jos aurinko paistaa eikä ole hirveän kylmä tuuli. Viimeaikoina ilmassa on ollut paksulti yellow dustia eli kiinasta tänne lentänyttä hyvin hienojakoista hiekkaa. Eilen töistä lähdettyäni koko Seoulin ilma näytti olevan ihan keltaisen udun peitossa ja hiekan pystyi melkein haistamaan ilmasta. Ei siis mikään ihme jos nenä kutisee ja aivastuttaa kovasti kun tuommoista hienojakoista pölyä hengittelee päivät pitkät. Viimeaikoina minua on…

Koreoissa kuohuu

Kuten kaikki ovat ehkä lehdistä lukeneetkin, Koreassa on parhaillaan aikamoisen kireä tunnelma. Tai näin media antaa ymmärtää. Koreoiden väliset kahakat ja Pohjoisen jatkuvat uhkailut ovat täällä niin arkipäivää, etteivät paikalliset jaksa juuri reagoida asiaan. On kyllä myönnettävä, että tilanne on tällä hetkellä varsin räjähdysherkkä ja olisin yllättynyt, mikäli rajalla ei näiden isojen sotaharjoitusten aikana vaihdettaisi yhtään laukauksia. Pohjoinen on siis mitätöinyt maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen ja uhkaa kovasti tehdä ennaltaehkäisevän ydiniskun Washingtoniin tai Seouliin. Myös suora puhelinyhteys Pohjois-Koreasta Seouliin on katkaistu….

Ihmissuhdegrilli

Ihan ilmoitusluontoinen asia näin alkuun: tämäkin blogikirjoitus perustuu vain ja ainoastaan omiin kokemuksiini sekä samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä kuultuihin tarinoihin. Ajattelin hieman avautua siitä, että minkälaisia ongelmia ja iloja kulttuurierot aiheuttavat seurustelusuhteissa keskittyen enemmän nimenomaan korealainen mies + ulkomaalainen nainen -yhdistelmään sillä se on niin paljon harvinaisempaa kuin toisin päin. Tämä kirjoitus tulee siis olemaan mutuilua siitä miksi juttu joko toimii tai ei toimi. Tähän voi tulla jotain siirappista, joten vihaajat vihaa ja lukeminen kannattaa lopettaa nyt jos ei kestä…

Elämää jakkupuvussa

Heippa taas täältä Seoulin kamaralta. Kaksi ensimmäistä työviikkoa Finprolla on ohi ja kolmas pian edessä. Itseasiassa tulin juuri reilu tunti sitten töistä. Pomoni pyysi minua hakemaan muutamia suomalaisia vieraita lentokentältä ja varmistamaan, että he pääsevät hotellille ongelmitta. Saan tästä hyvästä sitten lomailla vähän joku toinen päivä jollakin viikolla (tällaiselle vapaapäivälle onkin suunniteltu Lotte World -treffit Jongzen kanssa, sillä viikonloppuisin huvipuistossa on liikaa porukkaa) Ensimmäinen viikko Finprolla oli aika paljon sellaista käsien heiluttelua ja tuolilla pyörimistä, sillä opittavaa oli jonkin verran…

Hae väriliitusi

Alle viikko lähtöön! Lähtö ei jännitä koska koko lähtöprosessi ja kohdemaa on tuttu. Tällä hetkellä lähinnä jännittää se, lähteekö kaikki tavara mukaan minkä pitääkin. Olen pitkin viikkoa tehnyt listaa kaikista tavaroista joita pitäisi matkalaukusta löytyä sitten perillä ja vedän ruksin aina listaan kun kyseinen tavara on pistetty laukkuun. Jonkin verran tietysti jännittää se, että osaanko sitten Finprolla tehdä kaikkea mitä minun kuuluukin. Miksipä en osaisi, mutta tällainen jännitys kuuluu asiaan aina uuteen työpaikkaan mennessä. Asuntokin minulla on nyt Sinchonin läheltä….

Takaisin Koreaan: työharjoittelu Finprolla. 인턴싶!

Ajattelin nyt alkaa elvyttelemään tätä blogia (jos nyt ketään enää edes kiinnostaa), sillä kohta tätä pitäisi taas pitää vähän aktiivisemmin, koska vuodenvaihteen jälkeen se olisi lähtö takaisin Koreaan, tällä kertaa puoleksi vuodeksi. Kyllä meinasin ihan pissata housuun kun tuossa vajaa viikko sitten katsoin sähköpostini ja siellä seisoi viesti Finpron Korean vientikeskuksen pomolta, jossa luki että ”harjoittelupaikka on sinun”. Isäkin oikein huudahti innoissaan puhelimessa kun sai kuulla hyvät uutiset. Korealainen poikaystäväni pääsi jossain vaiheessa ohi siitä alkujärkytyksestä etten nyt olekaan jouluksi…

Paluu Suomeen

Istun juuri Helsinki-Vantaan lentokentällä odottelemassa jatkolentoa Kuopioon. Oli sen verran halvalla lento, että päätin ostaa jatkolennon jotta ei tarvitsisi mököttää kuutta tuntia vielä junassa yli yhdeksän tunnin lennon päätteeksi. Eipä tässä nyt ole sitten muuta tekemistä kuin kirjoittaa blogimerkintä viimeisistä tunnelmista ja chattailla Jongzen kanssa Facebookissa. Jongze tietysti saattoi minut lentokentälle ja auttoi minua hirveiden matkalaukkujeni kantamisessa. Ostin yhden lisälaukun lennolle, sillä en muuten olisi saanut millään tuotua kaikkia koreankirjojani takaisin Suomeen sillä niistä kertyy yllättävän paljon painoa. Itkimme molemmat…

100일

Hyvin nuhainen Salla raportoi täältä Korean kamaralta viimeisiä kertoja. En varmaan tämän kirjoituksen jälkeen jaksa kirjoittaa enää kovin montaa kertaa. Katsotaan jaksanko jatkaa Suomessa blogin pitämistä. Ainakin löysin jo keinon miten jatkaa kieliopintojani Suomen päässä. Olen jo ystävystynyt muutamien tyttöjen kanssa, jotka ovat täältä Ewhasta juuri pari päivää sitten itseasiassa lentäneet Suomeen. Yksi tyttö tulee keväällä ja hänen kanssaan olen KakaoTalkissa paljon jutellut siitä että teemme yhdessä ”Each one teach one”:n, jossa minä opetan hänelle suomea ja hän yrittää saada…

핀란드에 돌아가고싶지 않아 ㅠㅠ

Otsikko käännettynä kuuluu: ”En halua palata Suomeen”. Tämä on tosin vain puoliksi totta. Tavallaan haluan, tavallaan en. Optimitilanne olisi sellainen että menisin Suomeen vain pariksi kuukaudeksi takaisin ja tulisin sitten heti taas tänne. Tämä nyt ei tosin ole mitenkään mahdollista. On kai sitä yritettävä saada opinnot loppuun Suomen puolella ennen kuin sieltä mahdollisesti siirtyy pysyvämmin tänne. Nyt on viisi viikkoa tätä vaihtovuotta jäljellä ja on tosiaan aivan kummallinen ajatus että reilun kuukauden päästä pitäisi palata takaisin Suomeen. Joudun jättämään tänne…