Ei menny niinku Strömsössä…

Nyt onkin sitten ensimmäinen semi-paniikki koettu tämän matkan suhteen. Jostain syystä juuri tänä päivänä niskaani kaatui pieni ämpärillinen kakkaa. Onneksi olen nyt syönyt ja näin ollen paremmalla tuulella. Uskon siihen että asiat järjestyvät ja pääsen kivasti lentokoneeseen keskiviikkona. Nämä viimeaikaiset pienet takaiskut vaan lisäävät muutaman mutkan matkaan mutta eivät ole mitään maailmaa kaatavia. Vähän näissä asioissa harmittaa se, että olen itse suhteellisen mallikkaasti hoitanut asiani ajoissa kuntoon, mutta nyt on sitten täysin minusta riippumattomien tyrimisten tuloksena tullut jännitys ja stressi siitä että ehtiikö kaikki ajallaan sittenkään.

Ensin oli ongelmia matkavakuutuksen kanssa kun Pohjolalla ei ollut tieto mennyt kaikkiin paikkoihin perille, että minun (ja kuten muidenkin vaihtoon lähtevien opiskelijoiden) kohdalla tehdään poikkeus vakuutuksen myöntämisen kanssa. Tuli sitten papereita bumerangeina takaisin ja tästä seurasi useampi turhautunut soitto vakuutusyhtiölle että yrittäkää nyt hemmetti vie hoitaa ne asiat siellä päässä. Lopulta se THE paperi ei ehtinyt sieltä tulla ajoissa ja jouduin soittamaan jälleen vakuutusneuvojalle ja melkein kilahtamaan puhelimessa että koko vaihtopaikkani voi olla sen paperin varassa ellen saa sitä tällä punaisella minuutilla. Onneksi he saivat sen minulle lähetettyä sähköpostiin ja sain sen ajoissa Koreaan :)

Tänään selvisi, että yöpaikkani hyvin todennäköisesti peruuntui. Perheessä, jonne minun piti majoittua, on sattunut hätätapaus, jonka seurauksena perheenisä on sairaalakunnossa, joten minun menemiseni sinne ei hyvin todennäköisesti onnistu. Noh, Seoulin alueelta löytyy onneksi paljon guesthouseja, hostelleja sekä hotelleja ja katselenkin tässä juuri vaihtoehtoja. Eli tämänkään asian suhteen ei ole paniikkia koska kyllähän sitä aina paikka löytyy missä voi nukkua. Noissa guesthouseissa vaan vähän arveluttaa nuo useamman hengen huoneet, joihin laitetaan naiset ja miehet sekaisin. Sitä ei ikinä tiedä minkälaista porukkaa tulee samaan huoneeseen, joten oma turvallisuus vähän huolettaa tuollaisten suhteen. Matkatavarat tosin useimmissa pakoissa saa onneksi lukollisiin kaappeihin.

Aamulla ei myöskään postilaatikosta löytynyt passiani ja viisumiani, joita olen hartaasti odottanut takaisin suurlähetystöstä. Viisuminkin hankin jo hyvissä ajoin, mutta huomasin että nimeni oli kirjoitettu siihen väärin >_>. Joten eikun vaan viisumi takaisin lähetystöön ja sitä ei vieläkään kuulu sieltä takaisin. Lopulta päädyin soittamaan sinne jo toisen kerran tänään ja sanoin, että haen sen itse keskiviikkona ennen lentokentälle menoa. Viisumi oli nimittäin vieläkin käsittelyssä ja se olisi aikaisintaan perjantaina lähtenyt postiin… Menisipä HIUKAN tiukille kun en enää keskiviikkoaamuna ole Jyväskylässä vastaanottamassa sitä jos postilla menee yhtään pidempään toimittaa sitä minulle. Noh, nyt saan about 100% todennäköisyydellä passini sieltä suurlähetystöstä kun teroitin niille että lentoni lähtee keskiviikkona ja tulen sen passini ja viisumini heti aamusta hakemaan. Tämä on tällä hetkellä se asia joka huolettaa kaikista eniten, koska se passi olisi ihan kiva olla kourassa jo nyt. Jälleen täysin itsestäni riippumaton ongelma, jonka pitäisi tosin nyt olla hoidossa.

Sitten vielä yksi kiva ylläri päivälle. Soitin S-pankkiin kyselläkseni että missähän se luottokorttini viipyy jonka tilasin kolme viikkoa sitten. Asiakaspalvelijatäti sanoi, että hakemukseni on hylätty eikä hän pysty sitä tarkistamaan edes että mistä syystä! Ja minulle ei tietenkään viitsitty ilmoittaa mitään kautta siitä että odotan luottokorttiani aivan turhaan. Jos olisin tiennyt tästä kaksi viikkoa sitten, olisin vielä ehkä ehtinyt tekemään asialle jotain mutta nyt on jo liian myöhäistä. Minulla ei ole maksuhäiriöitä eikä luottokortin saamiselle pitäisi olla mitään muutakaan estettä, sillä opiskelijankin pitäisi pystyä saamaan visa kun opintopisteitä on tarpeeksi (ja minulla on niitä tarpeeksi). Ilmeisesti S-pankin kautta sitten tieto siitä, että olen opiskelija, ei ollut mennyt perille tai jotain vastaavaa ja Visalla olivat sitten vain katsoneet ettei minulla ole tarpeeksi tuloja jotta korttia voitaisiin myöntää. Jokatapauksessa voin suoraan sanottuna sanoa että tämä on ihan perseestä. Harmittaa lähteä ulkomaille yhden kortin varassa.

Kunhan saan vain sen passini sieltä lähetystöstä niin loppuja asioita ehdin murehtimaan sitten Koreankin puolella. Harmittaa, mutta ei tämä maailmaa kaada. Nyt on vaan keskityttävä etsimään se yöpaikka neljäksi yöksi ja leipomaan läksiäisiä varten.

Pesukarhu

Olen kaupallisen IT-alan maisteri, joka päätyi lapsuuden unelma-alalleen – pelialalle. Takana useampi vuosi Koreaa opiskelun ja työn merkeissä. Toimin pelialalla apulaistuottajana ja blogaan kokemuksistani nuorena ekspatriaattinaisena korealaisilla työmarkkinoilla sekä korealaisen perheen asukkina. Blogissa esitetyt ajatukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni eivätkä edusta minkään yrityksen tai organisaation linjaa! Pesukarhut ovat lähellä sydäntäni.

Vastaa