Paniikki tarttuu virustakin tehokkaammin

Elämä Etelä-Koreassa ei ole ollut kovin mukavaa viimeiseen muutamaan viikkoon. Koronaviruspaniikki huonontaa ainakin omaa elämänlaatuani täällä ja tekee ulkona liikkumisesta vaikeampaa, koska ilman hengityssuojainta kulkeminen saa heti pahoja katseita aikaan muilta. Koronavirukseen liittyviä uutisia tulee jatkuvasti joka tuutista ja tuntuu että tämä koko koronavirusepidemian luoma joukkohysteria on saanut aivan käsittämättömät mittakaavat. Mihin tahansa sosiaaliseen mediaan meno tarkoittaa koronavirusuutisille altistumista lähes väistämättä. Fiidille tulvii videoita siitä, miten Australiassa ihmiset hamstraavat vessapaperia ja tappelevat viimeisistä vessapaperirullapakkauksista marketin käytävillä koronavirusepidemian mahdollisesti aiheuttavan tavarapulan pelossa. Kukaan ei oikein osaa sanoa, miksi nimenomaan vessapaperia hamstrataan ja selitykseksi tulee ”koska kaikki muutkin hamstraa!”. Täällä Koreassa sama tapahtuu nyt hengityssuojainten kanssa. Ne on myyty loppuun lähes kaikkialta ja lähes jokaisen apteekin ikkunassa on loppuunmyydyistä hengityssuojaimista tiedottava lappunen (mutta toisaalta apteekkiin ei myöskään saa mennä sisään ilman hengityssuojainta?!) Nyt valtio on päättänyt rajoittaa hengityssuojainten myymistä ja estää niiden hamstrausta, joten jatkossa niitä pystyy ostamaan vain henkilöllisyystodistusta vastaan ja vain tiettyinä päivinä. Määrääkin on rajoitettu.

Tiedote apteekin ovessa kertoo hengityssuojaimiin liittyvistä toimenpiteistä

Media levittää paniikkia tahallaan

Paikalliset tuntuvat uskovan hengityssuojainten käyttämisen aina ulkona liikkuessa suojaavan heitä ja muita paremmin koronavirustartunnalta. Se on aivan totta, että suojaimen käyttö ehkäisee taudin leviämistä, mikäli suojainta käyttää itse sairastunut ihminen. Olisikin äärimmäisen tärkeää, että sairastuneet käyttäisivät suojaimia ja pysyttelisivät tunnollisesti karanteenissa. Edelleenkään, luotettavat lähteet, kuten WHO, CDC tai THL eivät suosittele hengityssuojaimien käyttöä terveille ihmisille. Olen itse seurannut terveysviranomaisten virallista linjaa ja pyrin ulkona liikkuessani käyttämään maalaisjärkeä sekä huolehtimaan erinomaisesta hygieniasta mitä tulee yskimiseen, niistelyyn ja käsien pesuun. Ruuhkaisissa julkisissa kulkuvälineissä käytän suojainta, koska ympärilläni olevat ihmiset tuntevat muuten olonsa turvattomiksi. Jo pelkkä yskiminen täällä aiheuttaa pelästyneitä katseita kanssamatkustajilta.

Mielestäni Barack Obaman Twiitti osuu naulan kantaan

Paniikki ja massahysteria leviää nyt paljon itse virusta tehokkaammin. Syytän tästä lähes yksinomaan vastuutonta mediaa ja some-aikakauden ajattelematonta jakokulttuuria. Uutisointi koronavirukseen liittyen on jatkuvasti skandaalinhakuista ja pelkoa lietsovaa. Valitettavasti keskivertoihmiselle tällainen uutinen uppoaa helposti, vaikka tosiasiassa lehdistö voi kirjoitella ihan mitä vaan ilman minkäänlaista lääketieteellistä validaatiota. Mitään kunnollisia seuraamuksia täyden soopan kirjoittelustakaan ei oikein tunnu seuraavan, ja siinä vaiheessa vahinko on joka tapauksessa jo tapahtunut… Tässä tilanteessa olisikin äärimmäisen tärkeää muistaa terve lähdekritiikki. Uutiset eivät ole vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja, vaan useimmiten yhden tai useamman journalistin tuotoksia, joiden päämääränä on kuitenkin saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä ja sen kautta tuottaa voittoa. Toivoisin ihmisiltä myös enemmän malttia mitä tulee koronavirukseen liittyvien uutisten jakamiseen sosiaalisessa mediassa.

Koronavirustestaus

Tätä blogausta kirjoittaessani Koreassa on tähän mennessä todettu 7,041 vahvistettua koronavirustartuntaa. Testattuja on 178,189 ja heistä 151,802 on todettu negatiivisiksi (lähde: https://wuhanvirus.kr/). Minä kuulun myös tuohon negatiivisten joukkoon, sillä jouduin käymään koronavirustesteissä tällä viikolla. Sairastuin pieneen kuumeeseen kaksi viikkoa sitten, mistä syystä työnantajani ei antanut minun palata toimistolle töihin ilman negatiivista näytetulosta. Kävin siis kokeissa oman ja erityisesti työkavereideni mielenrauhan takaamiseksi. Itse testi oli hyvin yksinkertainen: pumpulipuikkonäyte syvältä nenästä (auts!) ja kurkusta. Tuloksen (negatiivinen, EI koronavirusta) sain tietää puhelimitse noin 24 tuntia näytteen oton jälkeen. Sainkin pitkin viikkoa paljon huolestuneita yhteydenottoja työkavereiltani, joita kaikkia yhtäkkiä kovasti kiinnosti vointini. Osan heistä uskon olevan ihan aidosti kiinnostunut voinnistani, sillä olen firmassa yleisesti ottaen ihan pidetty henkilö sekä ulkomaalaisten että korealaisten työntekijöiden keskuudessa, mutta joidenkin ihmisten kohdalla aistin että he olivat ehkä enemmän vain huolissaan omasta mahdollisuudestaan saada tartunta minulta, mikäli testaisin positiiviseksi. Tottakai ymmärrän ihmisten huolen, mutta on outoa ettei normaalin vaarallisen kausi-influenssan aikaan mihinkään sairasteluun reagoitu millään lailla (jopa meidän työpaikalla oli tuolloin B-tyypin influenssaan sairastunut henkilö joka joutui olemaan yli viikon sairauslomalla). Joka tapauksessa, minua nyt vaivaava random tauti valitsi varmaan maailman huonoimman ajoituksen iskeä juuri nyt, sillä en ole ollut kunnolla kipeänä lähes vuoteen. Tottakai sairastun nyt johonkin ihme flunssaan heti kun mikä tahansa normaalikin sairastuminen saa kanssaihmiset aivan varpailleen…

Tätä porukkaa on jo ikävä. Onneksi meidän etätyöskentelyjakso loppuu todennäköisesti nyt tulevalla viikolla.

Täällä oikeasti puhjenneen epidemian keskellä elävänä minua suoraan sanottuna vain ärsyttää se, miten ihmiset Suomessa jakavat sosiaalisessa mediassa kauhistellen uutisartikkeleita siitä miten milloin missäkin yliopistollisessa sairaalassa Suomessa on todettu tartunta jollain lomamatkaltaan palaavalta suomalaisella. Muutama päivä sitten YLE:n uutinen uutisoi potilaiden yksityisyydensuojaan liittyvästä ongelmasta ja siitä miten tartuntaan liittyvä stigma pelottaa enemmän kuin itse tartunta. Voin tämän itse läpikäyneenä allekirjoittaa aivan täysin. Kuumottelin ihan älyttömästi niitä kaikkia mahdollisia seuraamuksia mitä positiivisen tuloksen myötä voisi tulla. Aloin pelkäämään kaikkea sitä sosiaalista paskaa mitä niskaani saisin, paljon enemmän kuin itse tautia! Eikö olekin hullua? Kyllä ihmisen pitäisi pystyä olemaan ihan ensimmäisenä huolissaan omasta terveydentilastaan, eikä siitä leviääkö omat henkilötiedot netissä ja onko sen seurauksena kohta digitaalinen lynkkausjoukko oven takana. Suomi on pieni maa, jossa moni tuntee toisensa, joten oikeasti mietitäänhän tarkkaan ennen kuin kauhistellen jaetaan mitään uutisia, tai varsinkaan kuulopuheita sosiaalisessa mediassa! Tällä teolla voi oikeasti aiheuttaa isoa vahinkoa toisen ihmisen yksityiselämään. Koronavirukseen sairastuminen ei ole maailman loppu eikä tee sairastuneesta ihmisestä yhtään sen huonompaa ihmistä.

Tänään oli pakko päästä ulos kahvilaan tuulettumaan

Koska työpaikka epäili minulla taruntaa, sain virallisiksi ohjeiksi pysytellä kotona. Lopulta muutkin työntekijät määrättiin etätöihin. Meidän firmamme ei toki ollut ainoa, vaan ympäri Koreaa monia työntekijöitä on määrätty etätöihin toiveissa epidemian hillitseminen näillä keinoin. Näiden joukossa on esimerkiksi korealainen elektroniikkajätti Samsung, sillä heidän työntekijöidensä joukossa on jo ainakin yksi varmistettu koronavirustartunta. Olen jumittanut siis kämpillä lähes kaksi viikkoa putkeen. Yhtenä kokonaisena viikkona hädintuskin poistuin ulos, sillä pidin itseäni karanteenissa ihan varmuuden vuoksi negatiivisen tuloksen saantiin asti. Voin tämän kokemuksen perusteella sanoa, että takana on ihan karmean yksinäiset mökkihöperyyden täyttämät kaksi viikkoa. Tästä syystä lähdin tänään ulos kahvilaan kirjoittamaan tätä blogausta, koska en yksinkertaisesti jaksa enää istua kotona! Kova hinku olisi jo salille ja muutenkin liikkumaan, mutta siihen paluuta on vielä maltettava odottaa.

Luvut eivät kerro koko totuutta

Koreahan on toiminut aivan mallikkaasti testauksessa ja syy siihen miksi luvut täällä näyttävät niin korkeilta on yksinkertainen: Korea testaa tuhansia ihmisiä päivässä ja on luvuissaan äärimmäisen läpinäkyvä. Tällaista testausta ei tapahdu muissa maissa ja vaikka tapahtuisikin, monet maat saattavat piilotella todellisia lukujaan. Miettikääpä vaikka köyhempiä, ison osan rahoistaan turismista saavia Kaakkois-Aasian maita, joissa ei ole yhtä kehittynyttä terveydenhuollon infrastruktuuria kuin täällä. Miksi näissä maissa koronavirustartuntojen määrä on niin vähäinen, vaikka olosuhteet leviämiselle ovat vähintäänkin yhtä otolliset kuin Koreassa? Niinpä… Ilmoitettujen tartuntojen määrä kun ei välttämättä korreloi ollenkaan oikeiden tartuntojen määrän kanssa. Valitettavasti tämä fakta jää koronavirukseen liittyvästä uutisoinnista monesti uupumaan ja uutisissa keskitytään sen sijaan kauhistelemaan Korean korkeita tartuntalukuja. Yhdysvalloissa ihmisillä ei ole varaa testauttaa itseään, koska taloudellinen taakka testauksesta tulee yksilölle itselleen. Mielestäni Korealla on vielä mahdollisuuksia hillitä tadin leviämistä. Valitettavasti en usko ollenkaan samaan katsoessani esimerkiksi Italian tilannetta.

Pääsisipä taas pian karaokeen työkavereiden kanssa ilman huolta kaikkien terveydestä

Henkilökohtaisesti olen huolissani viruksen Korean taloudelle aiheuttamista ongelmista. Minulla on korealaisia kavereita, jotka työskentelevät pienissä perheyrityksissä. Viruksen pelko on ajanut monia ihmisiä pysyttelemään enemmän sisätiloissa ja välttämään ruuhkaisia paikkoja, mistä syystä yritykset kokevat paljon tappiota. Tästä syystä toivonkin itse hartaasti, että peloista huolimatta pystyisimme kaikki täällä jatkamaan elämäämme normaalisti, tottakai pysyen valppaana. En usko kotiin lukkiutumisen olevan terveelle ihmiselle tarpeellista, joskin ruuhkaisia paikkoja on toki hyvä välttää varmuuden vuoksi. Oltuani itse kaksi viikkoa jumissa sisällä, olen kuitenkin vakaasti myös sitä mieltä että fyysisen terveyden lisäksi henkisen terveyden huomioiminen on tärkeää. Omalla kohdallani tiedän sisällä yksin kykkimisen vaikuttavan henkiseen terveyteeni ratkaisevasti.

Viimeistään siinä vaiheessa kun tieto Finnairin Helsinki-Soul lentojen perumisesta tuli, vajosin hetkeksi epätoivoon. Minulla on sentään suomalaisena aina ollut se älytön etuoikeus että voin tarvittaessa palata Suomeen, mikäli hommat täällä käy liian vaikeiksi. Nyt sekin on entistä vaikeampaa, sillä yhä useampi maa asettaa Korean matkustuskieltoon ja lentoyhtiöt peruuttavat lentojaan tänne joko kannattavuussyistä tai maahantulorajoitusten takia. Jo useampi Koreassa asuva suomalainen tuttuni on päättänyt koronaviruksen takia palata takaisin Suomeen Finnairin viimeisillä lennoilla. Tämä on tottakai laittanut minutkin miettimään vaihtoehtojani. Täältä ei noin vaan lähdetä kun oma elämä on täällä. Minulla on täällä asunto, fyysistä omaisuutta, työpaikka, kavereita, läheinen korealainen perhe… paljon asioita, jotka pitävät täällä kiinni. Relokaatio ei ole asia, jonka voisin tehdä hetken mielijohteesta ja tuosta noin vaan. Se tulee viemään hurjat määrät resursseja, sekä fyysisiä että henkisiä.

Myös kahvilan työntekijä toivoi asiakkailleen enemmän hymyä naamalle

Kaikille Suomessa asuville tätä blogia lukeville haluan sanoa vain yhden asian: yrittäkää pitää päät kylmänä siellä kotisuomessa. Suomessa on maailman huippua oleva terveydenhuolto, harvaan asutettu väestö, palkalliset sairauslomat ja muutenkin sairastelun salliva ympäristö. Täällä Koreassa terveydenhuolto kyllä pelittää, mutta esimerkiksi palkallisia sairauslomia täällä ei yleisesti ottaen tunneta. Tämä aiheuttaa sen, että ihmiset raahautuvat sairaanakin töihin, koska eivät halua kuluttaa omia henkilökohtaisia lomapäiviään (joita täällä saa muuten niitäkin aika vähän Suomeen verrattuna) sairasteluun tai joutua ottamaan palkatonta lomaa sairastelun takia. Lisäksi joillakin työpaikoilla sairastelua tai lomailua katsotaan pahasti, joten työntekijät eivät välttämättä edes uskalla pyytää vapaata sairauden takia. Tällainen kulttuuri on omiaan levittämään vakavia infektiotauteja Korean kaltaisessa tiheästi asutetussa yhteiskunnassa. Totuushan kuitenkin on se, että viruksia on aina ollut olemassa, niitä tulee aina olemaan ja ne ovat aina ja tulevat aina leviämään, jopa matkustuskielloista huolimatta. Toivon hartaasti että korealaisen yhteiskunnan ponnistelut (harmittavasta hengityssuojainpaniikista huolimatta) osoittautuisivat tehokkaiksi ja tauti saataisiin täällä pian kuriin! Kaipaan kovasti täysin normaalia arkea.

Koronavirus on paljon isompi uhka Koreaa ja Suomea köyhemmille kehitysmaille, joista puuttuu kunnollinen perus infrastruktuuri. Keskitytään me onnekkaat kehittyneemmissä maissa asuvat ihmiset nyt paniikin sijaan ehkäisemään tämän taudin leviämistä harjoittamalla valppautta ja maalaisjärkeä.

Luotettavia lähteitä koronavirukseen liittyvän tiedon hakuun

Pesukarhu

Olen kaupallisen IT-alan maisteri ja teen töitä Koreassa projektimanagerina ja Scrum Masterina paikallisessa ohjelmistokehitysprojektissa. Olen ollut Korean kanssa tekemisissä vuodesta 2011 aina tähän päivään asti ja blogaan kokemuksistani nuorena ekspatriaattinaisena korealaisilla työmarkkinoilla sekä nuorena naisena perinteisesti miesvaltaisella IT-alalla. Blogissa esitetyt ajatukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni (sekä tyylilleen uskollisesti usein sarkastisia tai itseironisia) eivätkä edusta minkään yrityksen tai organisaation linjaa! Pesukarhut ovat lähellä sydäntäni.

6 Comments

  • Avatar

    MäX

    08.03.2020 at 18:05

    Moi, itseä kiinnostaa jonkin verran korealainen shamanismi, jotenkin vaan tuntuu aika ainutlaatuiselta ja ”eksoottiselta”. Että nykyaikana huippumodernin kaupungistuneen maan kulttuurissa shamanismilla on suuri merkitys. Oletko törmännyt aiheeseen käytännössä, tai esim. nähnyt shamaania työssään. Onko tämä sellainen asia joka on esillä, vai pidetäänkö jotenkin tosi henkilökohtaisena asiana jos vaikka on käynyt shamaania tapaamassa?

    Vastaa
    • Pesukarhu

      Pesukarhu

      09.03.2020 at 03:38

      Moi!
      Henkilökohtaista kokemusta ei ole shamanismista, koska minulla on tiukka linja olla tukematta rahallisesti tai edes ideologian tasolla mitään mikä on omasta mielestäni huuhaata. Uskonnot ja uskomushoidot kuuluu itselläni tähän kategoriaan, mistä syystä olen vastustanut kiusausta edes mielenkiinnosta mennä kokeilemaan ennustajalla tai tarot-korttien lukijalla käyntiä. Olen vaan nähnyt shamaanien tansseja joissakin tapahtumissa joskus.

      Osa ihmisistä täällä saattaa kertoa aika avoimestikin konsultoineensa shamaania, osa taas pitänee sen omana tietonaan. Jotenkin uskoisin että vanhempi väestö uskoo shamaaneihin nuorempaa koulutettua väestöä herkemmin, mutta olen kuullut myös joiden nuortenkin ottavan ihan vakavia elämänohjeita shamaaneilta. Työkaverini kertoi minulle pari viikkoa sitten tarinan siitä, miten hänen kaverinsa oli käynyt shamaanin luona ja shamaani oli kehottanut häntä eroamaan ulkomaalaisesta poikaystävästään. En tiedä oliko shamaanin kehotus oikeasti syynä parin eroon, mutta kuulin heidän oikeasti eronneen tämän jälkeen. Mielestäni kovin surullista jos täysin tuntemattoman henkilön mielipiteellä on noin paljon väliä.

      Vastaa
  • Avatar

    Skunkkilukija

    10.03.2020 at 21:33

    Moikka
    Olen aika paljon katsonut korealaisia elokuvia viime vuosina, ja nyt tietysti korealaisen elokuvan profiilia nosti entisestään Parasiten hurja menestys. Minulla on tunne, että korealaisissa elokuvissa on ehkä enemmän väkivaltaa kuin länsimaisissa. Se tuntuu olevan myös yllättävissä paikoissa ja eri genreissä kuin odottaisi. Oletko samaa mieltä? Mistä tämä johtuu? Nauttivatko korealaiset väkivallasn näkemisestä, ovatko he turtuneita siihen, tai onko se tapa ilmaista jotain piilotettuja tunteita joita ei näytetä kulttuurisyistä jne..

    Vastaa
    • Pesukarhu

      Pesukarhu

      26.03.2020 at 08:34

      Väkivalta, erityisesti naisiin kohdistuva sellainen, on itseasiassa minulle henkilökohtaisesti yksi syy siihen miksi en nykyisin juuri vaivaudu katsomaan korealaista viihdettä. En ole ikinä oikein erityisemmin pitänyt korealaisten tyylistä tehdä televisioviihdettä, joten Parasite on yksi niitä todella harvoja korealaisia elokuvia joka on tullut viime vuosina katsottua. Se oli kyllä aika hyvä! En sanoisi että korealaisissa elokuvissa tai sarjoissa on välttämättä sen enempää väkivaltaa kuin länsimaisissakaan, mutta se on vaan jotenkin erilaista. Samaa mieltä siitä että sitä joskus esiintyy yllättävissä tilanteissa tai genreissä.

      Vastaa
  • Avatar

    skunkkilukija

    22.03.2020 at 16:42

    Korealaisesta kulttuurista puhuttaessa mainitaan usein tämä ns. Han. Eli jonkinlainen korealaisten kansallinen tunne tai henkinen luonne. Miten kommentoisit tätä?

    Vastaa
    • Pesukarhu

      Pesukarhu

      26.03.2020 at 09:45

      En ole perehtynyt aiheeseen. Ilmeisesti Han viittaa korealaisten kansallisluonteeseen, johon kuuluu vahvojen ja negatiivisten tunteiden näyttäminen. Arvelisin että osa tästä juontaa juurensa Korean historiasta, sillä tämä kansa on kärsinyt paljon suurvaltojen käsissä ja ollut paljon altavastaajana. Oman kokemukseni perusteella korealaiset ovat temperamenttisia, mutta heillä (varsinkin nuorilla) tuntuu olevan vahva oikeustaju. Vääryyttä ollaan kuitenkin joissain määrin valmiita kestämään sosiaalisen harmonian ylläpitämiseksi ja konfliktien välttämiseksi. Mutta siinä vaiheessa kun tunteet leimahtaa, ne leimahtaa isolla liekillä :)

      Vastaa

Vastaa