Kevät Kiotossa

Näin sitä vaan aika hurahti Koreassakin ja kevään tilalle on pukkaamassa kovaa vauhtia kesäilmoja. Ilmat ovat alkaneet muuttua kosteammiksi ja kuumemmiksi ja tämän minun Suomen kylmään kuivaan ilmastoon tottunut kroppanikin on huomannut heti tietysti sairastumalla. Juuri kun työpaikalla lesoilin sillä että minäpäs en ole ollut koko talvena kertaakaan kipeänä ja önnönnöö hahhahhaa niin enkö heti seuraavalla viikolla saanut ilmastointiflunssan. Koreassa on jotenkin hassu logiikka viilennyksen ja lämmityksen suhteen että täällä ei oikein välillä ehkä ymmärretä sitä että sitä viilennystä tai lämmitystä ei tarvitse heti vääntää täysille kun on liian kylmä tai kuuma. Maltillisen tasalämmön ylläpitäminen olisi varmaan energiatehokkainta ja myös kaikille Tämä on monta kertaa tullut todistettua julkisissa kulkuvälineissä joissa monesti ilmastointi puhaltaa aivan täysiä suoraan päähän. Eräänä aika lämpimänä ja kosteana aamuna kävelin tapani mukaan metroasemalle ja istuuduin metroon. Vaunussa oli hiostavan kuuma ja jouduin ottamaan takin pois päältä. Nukahdin paikalleni mikä yleensä tapahtuu aamulla ja seuraavaksi heräsin siihen miten palelin aivan älyttömästi sillä ilmastointi puhisi täysiä suoraan naamalleni. Joku oli vissiin valittanut metron hallintakeskukseen, että vaunussa on liian kuuma joten luonnollisesti ratkaisu siihen on vääntää ilmastointi ihan täysille… Kesä pääsi myös yllättämään vappuaattona, sillä sain hylätyssä huvipuistossa kavereiden kanssa hengatessani auringonpistoksen ja/tai oksennustaudin tästä seurasikin sitten kaksi päivää oksentelua ja pientä kuumetta. Onneksi Koreassa on nyt lomat, joten jouduin olemaan töistä pois vain yhden päivän ajan.

Minulla on oikeastaan aika isoja omaa elämääni mullistavia uutisia kerrottavana pian, mutta säästän ne seuraavaan postaukseen. En ole vielä julkisesti kertonut asiasta esimerkiksi Facebookkiin, mistä syystä en halua paljastaa asiaa vielä blogissakaan. Jääköön tämä pieneksi kannustukseksi tulla lukemaan sitten se seuraavakin kirjoitus.

Sitten siihen varsinaiseen aiheeseen. Koska viime vuonna käydessäni äitini kanssa Kiotossa, missasimme vähän ikävästi kirsikankukat, päätin tänä vuonna lähteä käymään Kiotossa uudelleen. Koska hyvä ystäväni Ying asuu siellä miehensä kanssa, sain olla heidän luonaan yötä mikä säästi aika paljon matkakustannuksissa. Kaikkein vilkkaimpaan kirsikankukka-aikaan majoitukset ovat tietysti hurjan kalliita, joten tunsin oloni erityisen etuoikeutetuksi kun sain olla ystäväni luona yötä. He pitivät minusta oikein hyvää huolta ja vietin mukavan viikonlopun Kiotossa, sateesta huolimatta. Minulla sattui aika huono tuuri säiden suhteen, sillä Kiotossa tuli koko sen kolme päivää lähes taukoamatta vettä. Vain sunnuntaina iltapäivästä oli vähän parempi ilma. Silloinkin pilvistä mutta sentään onneksi vettä ei enää satanut. Hyvä tuuri sattui kuitenkin sen suhteen että Kiotossa oli tuolloin mankai, eli kirsikankukkien täysi kukinta.

Lisää kukkia

Pinkkejäkin jee jee!

MOAR!

STAHP! D:

Fushimi Inari Taisha

Markkinoilla

Kirsikankukkien loistoa markkinoilla

Ying kuvaamassa kukkia

Kultaisen temppelin sisäänpääsylippu

Kultainen temppeli

Appelsiinipuita löytyi sieltä täältä

Lyhtyjä

Arashiyaman apina

Arashiyama

Ruusutkin kukassa

Arashiyaman lähistön katuja

Koululaiset luokkaretkellä

Kimonotyttösiä

Kauniita kimonoon pukeutuneita naisia riitti paparazzeiltavaksi hyvin

Yingin corgi ”Myy-chan”

Kaikkein kaunein malli

Koska koirakuvia…

…ei voi koskaan….

…olla liikaa!

Pesukarhu

Olen kaupallisen IT-alan maisteri, joka päätyi lapsuuden unelma-alalleen – pelialalle. Takana useampi vuosi Koreaa opiskelun ja työn merkeissä. Toimin pelialalla apulaistuottajana ja blogaan kokemuksistani nuorena ekspatriaattinaisena korealaisilla työmarkkinoilla sekä korealaisen perheen asukkina. Blogissa esitetyt ajatukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni eivätkä edusta minkään yrityksen tai organisaation linjaa! Pesukarhut ovat lähellä sydäntäni.

Vastaa