Universumin suurin kuvadumppi

Okei myönnetään… Olen aivan elinkelvoton roska, sillä en ole jaksanut kirjoittaa blogiin viikkokausiin! Ehkä minulle tosin voidaan antaa tämä anteeksi, sillä olen ollut 1) kiireinen töissä, 2) väsynyt kotona, 3) pelannut lähes kaiken vapaa-aikani kotona Fallout nelosta. Koska olen aikuinen ja saan päättää miten aikani käytän ja syödä jälkiruuan ennen pääruokaa, päätin että nyt vihdoin ja viimein repäisen ja ostan itselleni uusimman Falloutin. Konekkin on vihdoin tarpeeksi jykevä pyörittääkseen peliä keskinkertaisilla grafiikka-asetuksilla. Pari viikkoa onkin siis mennyt koneen ääressä nyhväten ghouleja, raidereita ja supermutantteja lahdaten. Koska olen nauttinut ruualla pari lasillista rieslingiä ja alan olla aika kypsä unten maille pian, tämänkertainen blogipäivitys on täynnä vain lähinnä kuvia siitä, mitä olen tässä viimeiset pari viikkoa hommaillut.

MUTTA! First things first. Nyt on kuulkaas niin, että vuodenvaihteen siivittämänä tässä blogissa on nyt virallisesti enemmän tai vähemmän huonoa juttua jo seitsemän vuoden ajalta! Haluan juhlia tätä kovin spesiaalia elämäni hetkeä kivikautisella viraalivideolla:

Marraskuu oli kimchintekoaikaa eli tässäkin huushollissa pyöriteltiin kilokaupalla kaalia tulisessa soossissa ja sullottiin se muovilaatikoihin fermentoitumaan. Söin ihan järjettömät määrät kimchiä tämän päivän aikana ja onnistuinkin sitten saamaan seuraavana päivänä elämäni karmeimman vatsataudin, jota seurasi 2 päivää sairauslomaa töistä ja noin 14 tuntia lähes non-stop oksentelua. Harvoin on ollut niin kurja olo, että on tuntunut että tähän minä taidan nyt kuolla. Oli niin kurja olo, että piti ihan whatsapin kautta soittaa äidille Suomeen ja sanoa että voitko vaan jutella minulle mukavia koska olo on ihan kamala. Ehkä pahinta tässä taudissa oli se, että se iski kesken kaiken työpäivän maanantaina… oksensin ensimmäisen kerran tosi aggressiivisesti työpaikalla ja lähdin siitä sitten vaappumaan metroon. Metromatkassa kotiin meni yli 2 tuntia, koska jouduin monta kertaa juoksemaan purjoamaan roskakoriin tai – jos olin onnekas – niin vessaan. Loppumatkasta olin niin kyrpiintynyt vessaan juoksemiseen ja yksinkertaisesti liian heikko siihen, joten yrjöilin vaan metrossa muovipussiin. Kanssamatkustajilla oli varmaan tosi mukavaa! :—)

Mausteseos kimchiä varten

Kimchi valmiina fermentointia varten

Olen tässä parin viikon aikana käynyt pelailusta huolimatta aika paljon ulkona kavereiden kanssa. Muutamista työkavereista on tullut minulle hyviä kavereita myös vapaa-ajalla. Yhden työkaverin kanssa sorruin pelaamaan LoLia, sillä hän onnistui houkuttelemaan minut takaisin sen pariin… perhana! Parin muun kanssa käymme joskus oluella ja kahviloissa.

Käytiin työkaverin kanssa yhdessä pesukarhukahvilassa, jossa on myös ihana corgi.

Toimistomme lähellä sijaitsevan thairavintolan lakritsinnoutaja. Tui tui!

Töissä menee edelleenkin normaalisti. Arki on arkea ja pitkät työmatkat ovat väsyttäviä. Olenkin tässä ahkerasti säästänyt rahaa Soulin järkyttäviä takuuvuokria varten, jotta voisin kevään aikana muuttaa Souliin lähemmäksi toimistoa. Pitkät työmatkat on alkaneet vaatimaan veronsa sekä henkisesti että fyysistesti. Ei tämmöistä kolmen tunnin päivittäistä edestakaisin ravaamista kovin kauaa enää taida jaksaa.

Kaikkien reaktio toimistolla äänestystuloksen valjettua.

Seurailimme toimistolla livelähetyksenä äänestystä presidentin erottamisesta. Jos joku ei ole perillä Korean poliittisesta tilanteesta, niin Korean presidentti on vähän ystävänsä kautta pyöritellyt kymmeniä miljoonia erinäisille järjestöille, jotka ovatkin yllättäen olleet hänen ystävänsä hallussa. Ystävä on sitten näillä rahoilla kustantanut omaa leveää elämäntyyliään. Presidentti menetti sekä parlamentin että kansalaisten luottamuksen ja parlamentti vihdoin sai äänestettyä presidentille potkut.

Jännittynyt tunnelma toimistolla äänestystä seuratessa

Koska korealaiset haluavat kasvattaa mansikoita väkisin kasvihuoneissa keskellä talvea, jolloin täällä on mansikkakausi, tein meille sitten mansikkakermakakun jouluksi. Kävikin ilmi että tässä taloudessa on kyllä sähkövatkain, mutta sen vatkaimet on aikoja sitten heitetty menemään… Vatkasin sitten munat ja sokerin käsin alusta alkaen. Sen jälkeen oli kyllä lievästi bro do you even lift -olo, sillä kättä hapotti aika reippaasti. Tuli kyllä oikein mainio sokerikakkupohja ihan käsipelilläkin!

Mansikkakermakakku keskellä talvea? This is madness!

Jongze pääsi onneksi jouluksi lomille armeijasta, joten päätimme repäistä ja varata huoneen Intercontinentalista joulupäivälle. Kävimme sitten myös samalla hienosti syömässä kyseisen paikan buffetissa, jossa tulikin sitten mätettyä pahoinvointiin asti hummeria ja kakkuja.

Kaverini sanoin: komiat on paikalliset kurkkusalaatit.

COEX Intercontinentalin huone

Grand kitchen

Grand kitchenin jälkkärivalikoimaa

Söpöstä annoksesta piti saada kuva

Toimistollekkin saatiin joulumieltä pienellä muovisella joulukuusella

Ja sitten astetta isompi joulukuusi COEX Intercontinentalin aulassa

Tapasin tässä hiljattain erästä semi-suosittua saksalaista kauneusblogaajaa, joka on myös täällä Soulissa aikoinaan opiskellut ja tuli nyt käymään Koreassa. Olemme pidemmän aikaa seurailleet toisiamme Instagramissa ja hän otti minuun yhteyttä ja kysäisi kävisimmekö yhdessä lounaalla. Vietin hänen kanssaan erittäin mukavan päivän ja meillä tuntui synkkaavaan tosi mukavasti! Kävimme Shian kanssa syömässä jonka jälkeen suuntasimme Hongdaessa olevaan ihanaan pesukarhu- ja kissakahvilaan. Tämä kyseinen paikka on oikeasti aivan mahtava! Yleensä kissa -ja pesukarhukahvilat koreassa vähän haisevat kissanpissalle ja ovat muutenkin semitörkyisiä paikkoja, mutta tämä kyseinen kahvila on siisti ja eläimet näyttävät voivan aika hyvin ja ovat sosiaalisia. Siellä on noin kymmenen kissaa ja päivästä riippuen 1-3 pesukarhua, sekä loris! Loris tosin nukkuu noin 20 tuntia päivästä ja on enimmäkseen hereillä vain yöaikaan, joten yleensä häkissä näkyy vain kerälle käpertynyt karvapallero.

Shian kanssa syötiin samgyeopsalit

Sinchonin katuja

”Onko kuvassa saamerin ruma koira vai albiinopesukarhu?” -Harri 2016

Mlem mlem mlem

Mlem mlem mlem

Existentiaalikriisi-kissa

Munchkin makoili ja antoi jopa silittää itseään

Boop the snoot! (c) Shia

Leopardikuvioinen kissi

Tämän yksilön kauhistuneesta ilmeestä päätellen se taisi saada jotain pölynimuriflashbackeja

Ihan hyvä malli siitäkin tuli flashbackin jälkeen

Tämä kissa ei tykännyt kenestäkään

Munchkinista ei vaan voi olla liikaa kuvia (c) Shia

Tämä kyseinen kissi oli mestari silittävän käden väistelyssä

Aika lailla realistinen kuvaus kahvilan kissojen silittämisestä…

Kävimme parin työkaverin kanssa katsomassa uusimman Star Warsin ja jonkun sortin scifinörttinä täytyy sanoa että oli ihan ookoo scifileffa, mutta aika huono Star Wars -leffa. Tämä YouTube -video viihdytti minua enemmän kuin koko Rogue One.

Pesukarhu

Olen kaupallisen IT-alan maisteri, joka päätyi lapsuuden unelma-alalleen – pelialalle. Takana useampi vuosi Koreaa opiskelun ja työn merkeissä. Toimin pelialalla apulaistuottajana ja blogaan kokemuksistani nuorena ekspatriaattinaisena korealaisilla työmarkkinoilla sekä korealaisen perheen asukkina. Blogissa esitetyt ajatukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni eivätkä edusta minkään yrityksen tai organisaation linjaa! Pesukarhut ovat lähellä sydäntäni.

Vastaa