Syksyn loistoa Koreassa

En muistanutkaan, miten uskomattoman kaunis Korean syksy osaa olla! Olen viimeksi nähnyt täällä syksyllä 2011, jolloin tulin tänne ensimmäistä kertaa pienenä, naiivina vaihto-opiskelijana. Olen töiden ohella yrittänyt nauttia syksystä niin paljon kuin se suinkin on mahdollista, eli lähinnä viikonloppuisin toivonut hyvää säätä ja pykäissyt aina silloin ulos käveleksimään puistoihin tai muuten vain ymäriinsä. Päätin hemmotella itseäni ja ostin itselleni LG V20 -puhelimen, joka on LG:n uusin malli. Se tuli aivan äskettäin vasta markkinoille, mutta voi pojat että tässä on hyvä kamera! Tällä saa aivan uskomattomia kuvia ja olenkin alkanut kiinnostua enemmän ja enemmän valokuvaamisesta nyt kun on näin hyvä kännykkä millä kuvata. Viimeaikoina olen hieman himoinnut ihan oikeaa kunnon järkkäriä, mutta tiedän etten jaksa sitä kuitenkaan kuljettaa mukana, joten päätin panostaa kännykkään jossa on hyvä kamera. Jaan teille tänne muutamia ottamiani kuvia, tosin Gimpin massapienennys aika lailla pilaa niiden laadun, joten jos haluaa nähdä vähän tarkempia versioita, kannattaa kipaista mun Instagramiin @pesukarhustelija

Olen vieraillut Jongzen kasarmilla lähes joka viikonloppu, sillä se on tästä meiltä vain 20 minuutin ajomatkan päässä. Koska miehellä käy jostain syystä aina ihan järkyttävä mäihä, on meidänkin elo ollut helpompaa, sillä näemme kuitenkin paljon useammin kuin silloin kun hän oli Jenkeissä ja minä Suomessa. Vaikka intti onkin yhtä kuin kasa höyryävää scheisseä lautasella, on se silti jokseenkin siedettävä, koska voimme tavata säännöllisesti. Itsehän poimin kivasti vain rusinat pullasta käymällä siellä kasarmilla pari tuntia joka lauantai tai sunnuntai ja sekin on jo aika tylsää. En oikein osaa edes kuvitella miten tylsää miehellä siellä on joka päivä tehdä jotain täysin turhaa apinaorjahommaa.

"Komppaniassa herätyyys" vai miten se meni?

”Komppaniassa herätyyys” vai miten se meni?

Komia inttityyppi ja joku blondi mölö

Komia inttityyppi ja joku blondi mölö

Mies pääsi ensimmäiselle ”pidemmälle” lomalleen pari viikkoa sitten. Ruhtinaalliset 3 yötä ja 4 päivää. Korealaisilla miehillä on tähän liittyvä vitsi, että ensimmäinen loma on kuin 3.4 sekuntia. Aika menee lomilla aina liian nopeasti ja armeijaan paluu ahdistaa ja pyörii mielessä jatkuvasti. Otin itsekin yhden vapaapäivän töistä ja käytimme tämän päivän Everlandissa riehumiseen. Lähinnä meidän Everland-reissumme koostui valokuvaamisesta ja syksyn värien ihailusta, sillä T-Express, Everlandin suurin vetonaula, joka on maailman jyrkin puinen vuoristorata, ei ollut toiminnassa. Jonotimme tunnin verran T-Expressin sisäänkäynnin ulkona sen jo monta tuntia myöhästynyttä aukeamista, jolloin meille kerrottiinkin että tuulen takia koko vuoristorata pysyy suljettuna.

Pettymys oli luokkaa David Tennant standing in the rain maybe crying

Pettymys oli luokkaa David Tennant standing in the rain maybe crying

Kävimme sitten kokeilemassa Everlandin kuuluisan Horror Maze:n, joka on sinne aina Halloweensesongin aikaan tuotu kummitustalo. Kokemus olisi voinut olla edes vähän pelottava, jos kyseiseen kummitustaloon olisi saanut mennä yksin, mutta sisällä piti kulkea neljän hengen porukassa, vielä kaiken lisäksi jonossa. Käytännössä siis vain ensimmäinen ihminen, tässä tapauksessa Jongze, näki mitä tapahtuu. Oli varsin laimea kummitustalo vaikka näyttelijät yrittivät kaikkensa pelotellakseen meitä. Noh, tulipahan käytyä edes jossain ”laitteessa”, sillä Everlandissa oli tuolloinkin niin paljon porukkaa, ettei oikein mihinkään kehdannut jonottaa tuntitolkulla. Keskityimme siis käveleksimiseen ja mahtavan sään sekä maisemien ihailuun.

Näin sinistä taivasta ei ihan kovin usein näe Soulissa ja lähialueilla.

Näin sinistä taivasta ei ihan kovin usein näe Soulissa ja lähialueilla.

En tiedä mitä tässä kuvassa tapahtuu.

En tiedä mitä tässä kuvassa tapahtuu.

Everlandin Halloweenkoristeita

Everlandin Halloweenkoristeita

En ole aivan varma oliko puu oikeasti noin oranssi vai spraymaalattu näyttämään siltä

En ole aivan varma oliko puu oikeasti noin oranssi vai spraymaalattu näyttämään siltä

Hienot näköalat.

Hienot näköalat.

Everland on kaunis paikka, mutta minua ärsyttää se väenpaljous. Jotenkin tuntuu etten jaksa enää Koreassa käydä missään teemapuistoissa, koska se ihmisten järjetön määrä alkaa vaan käydä hermoille niin nopeasti. Jokaiseen laitteeseen vähintään tunnin jonot on mielestäni aika lailla täyttä hulluutta. Korealaiset ovat niin tottuneita tähän, että heitä jonottaminen ei samalla lailla häiritse kuin suomalaista joka on tottunut siihen että lähin naapurikin on kilometrin päässä ja ilmassa haisee Biolanin kanankakka.

Tämän pidennetyn viikonlopun aikana tuli kyllä syötyä aivan järkyttävät määrät ruokaa ja käytettyä myös reippaasti palkkarahoja. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen että jos mies pääsee inttihelvetistä ulos kerran parissa kuukaudessa, teemme ja syömme silloin nuukailematta niitä asioita mitä hän haluaa. Hyvällä ruualla on kuitenkin niin suuri vaikutus, sillä ruoka kasarmilla on kuulemma aika karmeaa.

Söimme kultaisia helikoptereita maksavat leivokset Jamsilin Lotte-tavaratalossa. Onneksi maku oli rehellisesti suklaa eikä helikopteri...

Söimme kultaisia helikoptereita maksavat leivokset Jamsilin Lotte-tavaratalossa. Onneksi maku oli rehellisesti suklaa eikä helikopteri…

Mies lompsi vastentahtoisesti takaisin armeijaan ja minä vietin seuraavan viikonlopun lähinnä kotona univelkoja paikkaillen ja syksyn värejä ulkona ihaillen. Päätin lähteä aurinkoisena kirpeänä päivänä Souliin ja mennä Chandeokgungiin (창덕궁), joka on yksi Soulin historiallisista kuninkaallisista palatseista. Muistelin, että siellä on persimonpuita, joita erityisesti halusin ihailla ja valokuvailla.

Ja kyllähän minä niitä persimonpuita sitten löysinkin.

Ja kyllähän minä niitä persimonpuita sitten löysinkin.

Söpö pikkupoika olisi kovasti halunnut poimia yhden noilta alaoksilta.

Söpö pikkupoika olisi kovasti halunnut poimia yhden noilta alaoksilta.

Persimonpuut ovat nyt täydessä hedelmässä ja ne ovat todella kauniita syksyllä, varsinkin siinä vaiheessa kun kaikki lehdet tippuvat pois, mutta hedelmät vielä sinnittelevät itsepäisesti oksilla. Syksyiset persimonpuut ovat minulle ehkä yksi Korean kauneimmista asioista, vaikkein oikein tiedäkkään miksi niiden katselusta tulee niin kiva olo.

Chandeokgungin värejä syksyisessä auringonpaisteessa.

Chandeokgungin värejä syksyisessä auringonpaisteessa.

Hyvä sää oli houkutellut paikalle paljon muitakin ihmisiä.

Hyvä sää oli houkutellut paikalle paljon muitakin ihmisiä.

Söpö korealainen pariskunta, jota paparazzeilin vähän...

Söpö korealainen pariskunta, jota paparazzeilin vähän…

Joku taiteellinen kuva.

Joku taiteellinen kuva.

Meidän naapuruston katukissa, joka toimi minulle hienosti mallina.

Meidän naapuruston katukissa, joka toimi minulle hienosti mallina.

Kaiken kaikkiaan ekspatriaattielämä täällä on ihan kivaa ja… normaalia elämää. Edelleenkin jos ihmiset kysyvät mitä teen Koreassa ja miksi, monet tuntuvat jotenkin ihastelevan tilannettani kovasti. Erityisesti kun kerron olevani pelitestaaja, saan paljon yllättyneitä ”Siis asut Koreassa ja pelaat pelejä työksesi?! Voiko parempaa olla!” -huudahduksia aikaan. Haluankin kertoa kaikille, että elämäni ei oikeasti ole yhtään sen kummoisempaa/parempaa Koreassa kuin Suomessakaan! Blogin ja sosiaalisen median kautta voi näyttää siltä, kuin eläisin jotain unelmaa, mutta todellisuudessa arki on täällä arkea, joka on itseasiassa vain kaksinverroin hankalampaa täällä kieli- ja kulttuurierojen takia. Olen ottanut tietoisen linjan siihen, etten olisi sosiaalisessa mediassa niin negatiivinen mitä oikeasti olen, joten elämästäni voi varmasti saada aika kiiltokuvamaisen vaikutelman. Tottakai nautin työstäni ja olen aivan äärimmäisen kiitollinen ja onnekas, että saan olla täällä, mutten myöskään halua että ihmiset jostain syystä ihannoisivat tällaista. Ihan yhtä lailla täällä on haasteita ja hankaluuksia kuin missä tahansa muuallakin, joten haluan olla rehellinen sen suhteen. Minulla on välillä koti-ikävä Suomeen ja erityisesti kaikkien Suomessa olevien hyvien kavereiden jättäminen sinne välillä tekee olon yksinäiseksi.

Ainiin! Jos ette seuraa Korean uutisia, niin täällä on nyt vähän ailahtelevainen poliittinen tilanne. Korean presidentti on onnistunut munaamaan pahemman kerran ja Soulissa järjestetään nyt massiivisia mielenosoituksia joka viikko. Niissä vaaditaan presidenttiä eroamaan virastaan, sillä hän on täysin pettänyt korealaisten luottamuksen. En itsekkään näe tälle tilanteelle muuta ratkaisua kuin eron ja uudet vaalit, sillä tämän skandaalin jälkeen rouva presidentin on mahdotonta enää ansaita kenenkään luottamusta. kiinnostuneiden kannattaa mennä Joongang dailyn sivuille lukemaan lisää. Soulissa asuvien suomalaisten kannattaa suurlähetystön mukaan välttää lähiviikkoina keskustassa liikkumista ja olla menemättä mielenosoituksiin. Silloin tällöin poliisin ja mielenosoittajien välillä on ollut väkivaltaisia yhteenottoja, joten nyt kannattaa keskustan alueella olla vähän varovaisempi. Toistaiseksi mielenosoitukset ovat olleet rauhallisia eikä vesitykkejä tai kyynelkaasua ole tarvittu, mutta ihan jo niiden karmeiden ruuhkien takia kannattaa välttää Gwanhwamunin (광화문), Jognon (종로) ja Euljiron (을지로) tuntumassa liikkumista viikonloppuna päivisin ja iltaisin. Metrot ja liikenne tulevat nimittäin olemaan niin uskomattoman ruuhkaisia.

Lopuksi viime viikon viraali video, joka yllättäen on minulle hyvin relevantti.

Pesukarhu

Olen kaupallisen IT-alan maisteri, joka päätyi lapsuuden unelma-alalleen – pelialalle. Takana useampi vuosi Koreaa opiskelun ja työn merkeissä. Toimin pelialalla apulaistuottajana ja blogaan kokemuksistani nuorena ekspatriaattinaisena korealaisilla työmarkkinoilla sekä korealaisen perheen asukkina. Blogissa esitetyt ajatukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni eivätkä edusta minkään yrityksen tai organisaation linjaa! Pesukarhut ovat lähellä sydäntäni.

Vastaa