Suklaata josta tuli kakkaa

Ja näin sitä taas hurahti yli kuukausi etten ole kirjoittanut blogiin mitään. Hyi minä! Tähän blogihiljaisuuteen on tosin tällä kertaa oikeasti hyvä syy, sillä koneeni ei ole ihan kunnossa. Olen asentanut tähän Windowsinkin uusiksi vain huomatakseni että näköjään se oli turha vaiva, sillä vika on todennäköisesti raudassa. Install gentoo ei liene nyt sitten oikea ratkaisu. Uusi kone, ostettu alle puoli vuotta sitten. Takuuhuoltoonhan tämä menisi mutta se ei nyt kauheasti lämmitä täällä maailman toisella puolen. Tällä hetkellä selvitän, saisinko tämän ilmaiseksi huollettua jossain Asusin global centerissä täällä Soulissa. Koneeni on todella hidas, äänekäs ja tiputtaa internetyhteyden jatkuvasti, mikä on aiheuttanut minulle pari täydellistä turhautumista. En kuitenkaan jaksa enkä ehdi istua koneella juuri ollenkaan (mikä on hyvä asia!) töiden jälkeen ja viikonloppunakin aika menee enimmäkseen kirjojen parissa. Ostin Harry Potterin toisen osan koreaksi kirjoitettuna ihan vaan harjoituksen vuoksi ja on ollut kiva huomata miten paljon siitä ymmärtää. Valitsin tähän kirjoitukseen räikeän otsikon, koska olen tänään jotenkin erityisen provosoivalla tuulella. Ajattelin listata tähän muutamat paikat Soulissa, jotka ovat mielestäni täysin yliarvostettuja. Tämä toimii myös eräänlaisena ”silloin kun minä olin nuori niin me hiihdettiin kouluun talvet ja koko kesä nostettiin perunaa!” -lätinänä siitä, miten paljon Soul on ehtinyt muuttua vuodesta 2011, jolloin olin täällä ensimmäisen kerran. Kyseessä on minun oma henkilökohtainen mielipiteeni taas jälleen kerran, joten jos itse tykkäät näistä paikoista niin se on ihan ookoo! (vähän saatan ehkä kuitenkin hiljaa mielessäni päivitellä sitä, miten mielipiteesi on väärä ja miten paljon parempi ihminen itse olen).

Hongdae (홍대)

Hondae on yksi niistä paikoista, jonne en oikeastaan enää suostu menemään muuta kuin käydäkseni jossain tietyssä liikkeessä minne minulla syystä tai toisesta voisi olla asiaa. Hongdae on ensinnäkin nykyiseen asuinpaikkaani verrattuna niin kaukana, että sinne meneminen jo itsessään on rasittavaa, koska matka venyy melkein kaksituntiseksi per suunta. Toiseksi, Hongdaesta on tullut niin järkyttävä turistirysä, ettei siellä oikein enää jaksa olla. Viimeinen pisara minulle oli se, kun viime kerralla todistin miten joku ulkomaalainen tyttö kiljui jatkuvasti ”Oppa! Oppa! Oppa!” ja oli jatkuvasti huomionkipeänä tunkemassa katuesiintyjien seuraan esittelemään omia tanssitaitojaan. Katuesiintyjät olivat tästä silminnähden vaivautuneita ja minä en voinut mitään muuta kuin tuntea suurta myötähäpeää. Hongdaen suosio on kasvanut reippaasti viime vuosina vaikka olihan se jo silloin viisi vuotta sitten todella ruuhkainen. Nyt vaan jotenkin tuntuu että ollaan menty jonkun tietyn rajan yli, joka on minulle henkilökohtainen deal breaker. Ehkä Hongdaen muuttuminen Kpop-huomionkeräys-oppanoticeme-matkojen keskipisteeksi harmittaa juuri siksi, että siellä tuli kuitenkin pyörittyä jonkin verran silloin kun asuin lähistöllä. Mieheni isovanhemmat asuvat Hongdaen ja Sinchonin välissä ja ovat nyt alkaneet harkita muuttamista pois, sillä Hongdaen bilemekkalat ovat laajentuneet jo heidänkin naapuriinsa niin pahasti, ettei vanhat ihmiset jaksa enää asua kaiken hälinän keskellä.

Jos haluaa kuitenkin Hondaeen mennä, kannattaa sen sijaan mennä ison tien toiselle puolelle, ulos Hongdaen aseman exit kolmosesta (se vaaleansininen linja, jolla pääsee mm. lentokentälle) ja suunnata Yeonnamdongin alueelle. Siellä on paljon kivoja kahviloita, baareja, bistroja, ravintoloita ja vaikka mitä. Keskellä kulkee kiva puistomainen tie. Paikat ovat tosin ehkä vähän hintavia, mutta Koreassa valitettavasti tunnelmasta joutuu monesti pulittamaan extraa.

Myeongdong (명동)

En ole oikeastaan itse ikinä pitänyt Myeongdongista, joten tässä tilanteessa ei voi oikeastaan puhua suklaasta ja kakasta, pelkästään kakasta. Myeongdong on ehkä yksi yliarvostetuimmista paikoista Soulissa. Se mainitaan tietysti kaikissa turistioppaissa ja en oikeastaan tiedä ketään täällä käynyttä turistia, joka ei olisi käynyt Myeongdongissa. Itse en kuitenkaan suosittelisi paikkaa lähes kellekkään suomalaiselle. Kyseessä on järkyttävä turistirysä, joka on täynnä kiinalaisia ja japanilaisia. Kaduilla mahtuu hädintuskin kulkemaan, ruoka on täysin ala-arvoista ja ylihinnoiteltua schaibaa ja joka kadunkulmassa täytyy kuunnella kimittävää sisäänheittäjää tai täysillä pauhaavaa kpopränkytystä. Shoppailun suhteen on tietysti kätevää, koska lähes kaikki liikkeet löytyvät lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan, mutta tämä ei omalla kohdallani enää pelasta paikkaa mitenkään. Puoli vuotta kuljin joka aamu, päivä ja ilta Myeongdongin läpi, koska työpaikkani oli ihan siinä Shinsegaeta vastapäätä. Monena aamuna olin tapani mukaan menossa iloisena töihin aikeinani ostaa matkalta aamupalaksi Isaac toast. Jostain syystä tämä yksi hemmetin Isaac toast on joku turistinähtävyys ja nähdessäni siinä liian monena aamuna 30 kiinalaista jonossa, tulin siihen tulokseen että toivo on menetetty lopullisesti, nuke from the orbit. Siis kuka oikeasti odottaa 30 min. saadakseen voissa lötkistyneen leivän, jonka sisällä on kananmuna, kinkkua ja pala jostain hämärästä maidonkaltaisesta valmisteesta tehtyä pimeässä hohatavaa aamupalajuustoa? Jos harkitset matkaa Souliin jostain muusta syystä kuin kpop, suosittelen suosiolla kiertämään Myeongdongin ellet halua kokea ruuhkaisen miljoonakaupungin yhtä ruuhkaisinta paikkaa ihan vain sen ruuhkaisuuden kokemisen ilosta.

Garosugil (가로수길)

En ole oikeastaan ikinä tajunnut, miksi Garosugil on niin in. Siellä on mielestäni ihan kiva kuljeskella joskus päivällä ja käydä sigolbapsangissa (시골밥상) syömässä, mutta en ole muuten oikeastaan erityisemmin ymmärtänyt paikan viehätystä. Tämäkin on paikka, jossa on täysin ylihintaista kahvia ja ruokakaan ei nyt ole mitään sen kummoisempaa ja on hinnalla pilattu. Korealaiset kuitenkin tykkäävät pyöriä trendikkäissä paikoissa ja siemailla kallista kahvia, joten sillä kai tämänkin paikan suosio selittyy. Mielestäni ihan jees käydä kerran tai pari, mutta eipä sinne tee mieli jatkuvasti mennä.

Gangnamin aseman seutu (강남)

Käyn ainakin pari kertaa viikossa Gangnamissa, koska hagwon jossa käyn töiden jälkeen opiskelemassa koreaa, sijaistee Gangnamin aseman kupeessa. Gangnamin viehätys tulee varmaan siitä suurkaupungin sykkeestä, mutta minulla ei ole kyllä Gangnamia kohtaan tällä hetkellä juuri mitään muuta tunnetta kuin väsymys. Joka kerta yrittäessäni päästä ruuhkaisen aseman läpi oikealle uloskäynnille, joutuu vähän polttamaan päreitään kun ihmiset poukkoilevat tosi epäorganisoituneesti metron portaissa ja porteissa. Katutaso on niin täynnä ihmisiä, että vaikka matkaa olisi vain sata metriä, saattaa silti parin minuutin päästä lähtevään bussiin ennättäminen olla mahdotonta, koska kadut ovat niin ruuhkaisia että pujottelustakaan ei tule oikein mitään. Gangnam on parhaimmillaan silloin, kun on vähän hiprakassa eikä ole mihinkään kiire. Työssä käyvälle, väsyneenä 14-tuntisen päivän jälkeen kotiin yrittävälle ihmiselle Gangnam on lähinnä muurahaispesä johon ei haluaisi istua. Gangnamista löytyy paljon kaikkea kivaa, jos jaksaa mennä pikkaisen etäämmälle siitä kaikkein pahimmasta ruuhkasta. Esimerkiksi Seoullungin (선릉) aseman seutu (pari pysäkkiä Gangnamista) on tosi kivaa ja kohtuuhintaista aluetta. Löytyy paljon hyviä grillauspaikkoja, karaokehuoneita sekä pienpanimo-oluita tarjoavia baareja.

Style Nanda

En nyt ole ehkä ihan oikea ihminen välttämättä puhumaan tästä, mutta mikä ihme siinä Style Nandassa on niin ihmeellistä? Samoja rätkyjä, joita saa katukaupoista puoleen hintaan… Ilmeisesti Style Nanda on kpoppiireissä ja Korealaista tyyliä jne arvostavien ihmisten keskuudessa joku lippulaivaliike? Olen kerran käynyt sisällä toteamassa että mitäs helvettiä ja kävelin saman tien ulos. En tosin ikinä ole ollut mitenkään muotitietoinen ja taidan olla liian pulska muutenkin pitämään mitään Style Nandan vaatteita, mutta minua lähinnä huvittaa se, miten Style Nandassa käyminen tuntuu olevan joillekkin ihmisille joku pyhiinvaelluspaikka.

Pyöräily Han-joen varrella

Olen itse ainakin 15 vuotta joko kävellyt tai pyöräillyt kouluun. Minulle pyöräily ei ole ikinä ollut mitenkään nautinnollista. Pyörällä mennään paikasta A paikkaan B eikä pyörällä missään nimessä ajella huvikseen, koska satula on epämukava ja hameen kanssa on hankalaa pyöräillä. Voisin ehkä harrastaa pyöräilyä, jos malttaisin investoida siihen tarpeeksi rahaa, jotta saisi oikeasti hyvän pyörän. Koreassa pyöräily Han-joen varrella tuntuu olevan joku must-do monelle. Ainakin sitä kovasti suositellaan kaikille turisteille ja opiskelijoille. Miksi haluaisin mennä polkemaan jotain huonoa pyörää korealaisten sekaan, jotka eivät oikeastaan edes osaa pyöräillä vaan poukkoilevat laidasta toiseen ja aiheuttavat varmasti tarpeeksi monta vaaratilannetta, jotta tällainen suomalainen sinkuttaja turhautuu siellä seassa? Aivan, en haluakkaan! Korealaisten näkökulmasta ymmärrän aktiviteetin viehätyksen aivan mainiosti. Suurkaupungissa asuvalle ihmiselle harvoin tarjoutuu tilaisuuksia pyöräillä missään, varsinkaan veden ja vihreän äärellä. Minä olen kuitenkin lapsuuteni rymynnyt metsässä ja uinut järvessä heti kun siitä on lähtenyt jäät, joten en tunne mitään tarvetta mennä keinotekoisesti ylläpitämään tätä tunnetta johonkin ruuhkaisaan puistoon täällä Koreassa.

N Seoul Tower eli Namsan Tower (N서울타워)

Don’t get me wrong, vuoren juurella käyminen on ehdottomasti käymisen arvoista. Jos on reippaalla tuulella, voi vaikka vuorelle asti kävellä, mutta köysiradalla (mikä cable car on suomeksi?) sinne menemninen on myös aika jännää. Itse olen sitä mieltä, että vuoren juurelta näkee ihan ne kaikki samat asiat mitkä tornistakin käsin voi nähdä. Torniin meneminen maksaa mielestäni aivan liikaa, sinne menemistä pitää parhaimmillaan odotella jopa tunnin verran, hississä joutuu katsomaan jonkun typerän jumputusvideon ja tornin huipulla sinua odottaa ruuhkainen ja meluisa paikka, jossa on hankalaa edes päästä ikkunan eteen katsomaan näköalaa. Aika ja raha kannattaa käyttää paljon paremmin valitsemalla mahdollisimman kirkas päivä kun ilmassa ei ole saasteita tai liikaa kosteutta, ostamalla jostain Soulista eväät, menemällä köysiradalla ylös vuorelle, valitsemalla sieltä jonkun kivan penkin josta näkee kivasti Souliin ja sitten mussutella ne eväät siinä. Voin sataprosenttisesti taata, että menemättä itse torniin ei menetä yhtään mitään!

Gyeongbokgunging kuninkaallinen palatsi (경복궁)

Jos ei välitä nimenomaan tämän palatsin näkemisestä, kannattaa jättää käymättä. Soulista löytyy muitakin palatseja, jotka ovat vähintäänkin yhtä kauniita, ellei kauniimpia ja hurjan paljon vähemmän ruuhkaisia. Esimerkiksi Chandeokgung (창덕궁) on aivan mainio valinta palatsivierailuksi, sillä se on rauhallisempi ja mielestäni paljon viehättävämpi kuin Gyeongbokgung. Sanottakoon, että minulla ei ole mitään kiinalaisia ihmisiä vastaan, mutta voi hemmetti, että kiinalaiset turistit Koreassa (ja monessa muussakin paikassa) osaavat olla ärsyttävää porukkaa. He eivät myöskään ole poikkeus Gyeongbokgungissa, jossa tungeksitaan, mölistään ja tullaan hiplaamaan ulkomaalaisten hiuksia ja ottamaan heistä kuvia ilman lupaa.

Toivon että tästä listasta voisi olla jotain apua mahdollisesti tänne matkaa harkitseville lukijoille. Jos aikaa ei ole aivan mahdottomasti, kannattaa yrittää valita sellaisia paikkoja, joista saa mahdollisimman paljon irti. Monet paikat, kuten Hongdae ja Gangnam ovat ehdottomasti näkemisen arvoisia ihan sen takia että ovathan ne Soulissa kuuluisia paikkoja, mutta mielestäni niihin ei kannata sen koomin fiksautua. Soulissa on paljon kivoja paikkoja jos uskaltautuu hieman tutkiskelemaan, tosin ilman kielitaitoa se voi olla vähän vaikeaa. Ehkä kirjoitan myöhemmin postauksen paikoista, jotka ovat omasta mielestäni aliarvostettuja.

Syksyisen raikasta Suomea on välillä ikävä, mutta eniten ikävä on kermaviiliä.

Ja sitten ihan täysin aiheeseen liittymätön video, koska peliala <3

Pesukarhu

Olen kaupallisen IT-alan maisteri, joka päätyi lapsuuden unelma-alalleen – pelialalle. Takana useampi vuosi Koreaa opiskelun ja työn merkeissä. Toimin pelialalla apulaistuottajana ja blogaan kokemuksistani nuorena ekspatriaattinaisena korealaisilla työmarkkinoilla sekä korealaisen perheen asukkina. Blogissa esitetyt ajatukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni eivätkä edusta minkään yrityksen tai organisaation linjaa! Pesukarhut ovat lähellä sydäntäni.

3 Comments

  • Riikka

    20.10.2016 at 18:26

    Meillä on samoja inhokkipaikkoja! :D En oo ikinä tykännyt Hongdaesta (maailman yliarvostetuin paikka) ja nyt kun sinne on niin paljon matkaa niin tosi harvoin tulee käytyä. Siellä on kyllä hyviä ravintoloita ja kahviloita, etenkin Sangsu/Hapjeong alue on ollut meidän mieleen. Myeongdongia en inhoa, mutta jos joutuisin siellä jatkuvasti liikkumaan niin tulisin kyllä hulluksi. Lähinnä tulee käytyä jos tarvii jotain tiettyä kun se on paljon lähempänä meidän kotia kuin mitkään kauppakeskukset. Ja turistille se on niin helppo paikka kun henkilökunta on suht kielitaitoista. Gangnamin alueesta en oo ikinä oikeen saanut otetta. Silti noi on mun mielestä sellasia paikkoja mitkä oli turistina kiva nähdä, täällä asuvana vaan ei turhan usein tee mieli enää käydä. :)
    Changdeokgung on kyllä munkin suosikki palatseista!

    Vastaa
  • Minnea

    24.10.2016 at 22:16

    Kiva että kirjoittelit taas pitkästä aikaa! =) Oon seurannu siun blogia melko passiivisesti, nyt aattelin samalla lailla tormistautua ja kommentoida silloin tällöin. Noista paikoista Hongdae ja Namsan Tower on tulleet tutuksi korealaisten variety ohjelmien kautta, muut aika tuntemattomia. Kiinalaisturistien huono käytös on aika maailmankuulu seikka, itse ei vielä ole tullu kohdattua (lucky). Jukuripäisenä suomalaisena tosin tietysti menisin noihin paikkoihin ihan vain uhallakin. Turistina tietysti haluisin käydä katsomassa kaikki mahdolliset paikat niiden ”huonosta” maineesta huolimatta. Kirjoita ihmeessä niistä paikoista mitkä siun mielestä on hienoja, itteeni kiinnostaisi tietää enemmän miten koreaan on levinny länsimaalaiset juhlat kuten halloween tai joulu.

    Vastaa
    • Pesukarhu

      Pesukarhu

      29.10.2016 at 14:28

      Heippa Minnea! Kiva kuulla :) Oon tässä mietiskellyt hieman että mitähän paikkoja sitten osaisin suositella, joten pitänee kirjoittaa niistä erikseen joku postaus. Viime aikoina on ollut energia hieman vähissä työn ja opiskelun takia mistä syystä blogiin kirjoittaminen on tuntunut hieman turhan vaikealta. Jospa tämä tästä!

      Vastaa

Vastaa