Täysin sekalainen hölinä

Nyt tuli oikeasti hävettävän pitkä väli kirjoitteluun, joten on pakko breikata tämä hiljaisuus ja korkata uusi vuosi jollain. Hiljaisuuteen on erittäin hyvä syy nimittäin se, että keskityin työntekoon ja graduun niin kovasti, että minulla oli koko syksyn aikana todella vähän vapaa-aikaa. En halua enää samanlaista rääkkiä ikinä ja olen äärettömän onnellinen, että nyt koulu on paketissa ja työt jatkuu YT-neuvotteluista huolimatta. Gradu on valmis, 82 sivua ja tuli takaisin kiitettävällä arvosanalla sekä ohjaajien toiveella, että siitä kirjoitettaisiin konferenssiartikkeli ja yrittäisin saada sen jossain julkaistuksi. Nyt kuitenkin haluan pienen breikin koulusta ja enköhän ole sen ansainnutkin. Syksyrääkki2015 never again…. Valmistuin virallisesti kauppatieteiden maisteriksi pääaineenani tietojärjestelmätiede ja sivuaineinani Korean kieli ja kulttuuri sekä markkinointi. Jos nyt vielä jotain haluaisin tehdä opiskelun puolesta niin haluaisin edellenkin mennä tekemään kieliopintoni loppuun Koreaan, mutta ainainen raha raha ja raha on se ongelma. Soulissa asuminen on yksinkertaisesti vaan liian kallista ja näillä palkoilla ja Helsingin vuokratasolla en pysty säästämään tarpeeksi, jotta pystyisin vaikka vuoden verran pyhittämään elämäni pelkälle kielen opiskelulle. Opintolainankin takaisinmaksua pitäisi ehkä kohta ruveta vähän miettimään. Se jää nähtäväksi, toteutanko tätä opiskeluhaavettani enää, sillä vihdoinkin hieman paikoilleen asettuminen uuteen kivaan kämppään houkuttaa kovasti hirvittävän hektisen ja terveyttäni kurittavan syksyn jälkeen.

Jongze kävi täällä taas jouluna, mutta minun täytyi olla normaalisti töissä, joten emme mitään kovin erikoista tehneet. Enimmäkseen päivät meni töiden jälkeen kämpillä tai kaupungilla. Ulkona ei kauheasti tehnyt mieli pyöriä, sillä paukkupakkaset olivat liikaa jopa suomalaiselle. Rakas thaimaalainen ystäväni, joka oli lukioaikoinani Suomessa vaihdossa, on menossa japanilaisen miehen kanssa naimisiin Japanissa ja minä ja äitini päätimme repäistä ja lähteä tänne häihin maaliskuun lopulla. Ja kappas vaan kun lennot ovatkin paljon halvemmat Souliin ja takaisin, joten pääsen piipahtamaan pari päivää Soulissa ja näyttämään äidilleni sitäkin paikkaa että täälläpä minä asustelin! Soulista pykäisemme korealaisella halpalentoyhtiöllä Osakaan, josta puksuttelemme sitten Kansain alueen Railway Passilla Kobeen häihin ja Kiotoon nauttimaan historiaa. Kaikkein ihaninta tässä reissussa tulee todennäköisesti olemaan kirsikankukat, sillä jos ennusteet pitävät paikkansa, niiden pitäisi olla aika lailla täydessä kukassa juuri tuon reissun aikana. Äitiäni kiinnostaa tosi kovasti japanilaiset puutarhat ja japanilainen estetiikka, joten toivon pystyväni mahdollisimman hyvin näyttämään hänelle perinteistä japanilaista kulttuuria. Japania edelleenkin ymmärrän aika hyvin mutta puhuminen tuottaa kovasti hankaluuksia. Pakko ehkä vähän elvytellä ennen matkalle lähtöä.

asd
Uudella asunnollani on ihana pikkuinen parvi, jossa mahtuu yksi ihminen nukkumaan varsin leveästi mutta kahdelle se on liian pieni. Jongze kävi testaamassa parvea ja siitä minulla on muistona tämä älyttömän perunalaatuinen kuva (oikeasti Infranview on äärettömän paska muuttamaan kuvakokoa ilman että puolet datasta katoaa jonnekkin bittiavaruuteen. Pitää kehitellä uusi systeemi bulk resizingiin mutta just nyt en jaksa miettiä)

asd

asd
Asunnollani aloitettiin myös keittiöremontti, joten keittiö on täysin poissa pelistä ja asunnossani on yksi ylimääräinen muovista kyhätty seinä. Olen viikon verran elänyt tässä kaaoksen keskellä mutta pääsen tänään onneksi seuraavaksi viikoksi evakuoitumaan muualle. Kovin paljon pidempään tässä ei jaksaisikaan olla, sillä pölyä ja sahanpurua on joka paikassa ja elintilaa tosi vähän. Keittiö ei ole käytössä joten ruuan tekeminen on mahdotonta ja olen siksi elänyt enimmäkseen leivällä ja noutoruualla. Jenkkakahvat kiittää!

asd
Paukkupakkasselfie

asd
Siinä se nyt on. Todiste että olen virallisesti… aikuinen? Ei kyllä edelleenkään siltä tunnu. Tuntuu että tiedän entistä vähemmän mitä haluan elämälläni tehdä :D

asd
#kortex teki mulle paremman todistuksen. Aijon kehystää ja laittaa seinälle.

asd

asd

asd
Löysin randomilla nämä kuvat kännykkäni kätköistä ja laitan nekin nyt tämän postauksen täytteeksi. Kaverini meni kesällä naimisiin teemalla naamiaiset, joten minä ajattelin ilahduttaa häntä pukeutumalla vanhan 70-luvun anime- ja mangasarja Candy Candyn Candyksi. Joskus yläasteiässä olimme tosi haltioissamme Candysta ja tuumasin, että ystäväni varmaan ilahtuisi pukuvalinnastani, ja kyllä hän ilahtuikin. Ompelin tämän puvun aivan hirvittävällä apinan raivolla jet lagisena puolessatoista päivässä, sillä olin tullut Koreasta Suomeen vain pari päivää ennen häitä. Aika hyvä siitä silti tuli!

Pahoittelen tällaista äärettömän randomia päivitystä, mutta oli pakko elvyttää blogia edes jollain. Ajattelin, että saatan mahdollisesti pian uudistaa blogin ulkoasun aivan täysin ja tehdä tästä myös mobiiliyhteensopivan. Elämä tuntuu nyt jotenkin ”tyhjältä” kun ei ole enää gradunomaista projektia jatkuvasti takaraivossa. Olen näköjään vähän sellainen ihminen etten osaa vain olla jouten, joten minun on varmaan pakko ottaa jotain opiskelu- ja freelancerprojekteja tähän alle koska tulee muuten liian toimeeton olo. Nää on kuulkaas ihmiset niitä kuuluisia viimeisiä sanoja ennen burn outteja :D

Sain vihdoin ja viimein koukutettua Jongzen erääseen lempisarjaani, Family Guy:hin (Archeriin koukuttaminen on vielä työn alla…) ja molemmat repesimme aika kovasti tälle Family Guy kpop-parodialle:

jos joku ei tunnista referenssiä, niin kyseessä on siis Hyunan Bubble Popista tehty pilailuversio, joka osuu niin naulan kantaan kuin vaan olla ja voi. Kyseinen kappale on nimittäin yksi suurimmista loukkauksista musiikkia kohtaan ja sortuu juuri siihen mihin yleisesti ottaen musiikillisesti ei-superlahjakkaat artistit sortuvat myydäkseen musiikkiaan: seksillä myymiseen. Korealaisten artistien ollessa kyseessä heillä itsellään tosin lienee erittäin vähän valinnanvaraa sen suhteen, miten paljon paljasta pintaa halutaan näyttää, sillä heidät omistava viihdeyhtiö sen päättänee aika lailla.

Pesukarhu

Olen kaupallisen IT-alan maisteri, joka päätyi lapsuuden unelma-alalleen – pelialalle. Takana useampi vuosi Koreaa opiskelun ja työn merkeissä. Toimin pelialalla apulaistuottajana ja blogaan kokemuksistani nuorena ekspatriaattinaisena korealaisilla työmarkkinoilla sekä korealaisen perheen asukkina. Blogissa esitetyt ajatukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni eivätkä edusta minkään yrityksen tai organisaation linjaa! Pesukarhut ovat lähellä sydäntäni.

3 Comments

  • Iikkupanda

    06.02.2016 at 10:24

    Ihanaa että teit postauksen! Sun blogia on aina niin virkistävää lukea :)
    Itsekin luen kauppatieteiden maisteriksi juuri ja olen hakenut Koreaan vaihtoon, haluaisin jonkun Aasian tutkimusta tai kulttuuria tms käsittelevän sivuaineen sieltä kyhätä kasaan. Makeeta että sä olet saanut korean kielestä sivuaineen :) Peukku. Itse korean kieltä en osaa kyllä yhtään vaikka sarjoja silloin tällöin katselenkin, muttä tuumasin ennen syksyä ottaa omatoimisen alkuspurtin etten ole ihan hoomoilasena sitten :D

    Vastaa
  • Pesukarhu

    Pesukarhu

    07.02.2016 at 11:28

    Moikka!

    Tosi kiva jos blogista on ollut iloa :) Riippunee tosi paljon sun opinahjosta että miten ne antaa sun koostaa niitä sivuaineita. Mulle tuli niin paljon korean kieli- ja kulttuuriopintoja, koska kävin ylimääräisen kielikurssin kesällä niin sain tosi helposti sen 25op kasaan, aika paljon enemmänkin itseasiassa. Noi Koreassa suoritetut opinnot sopi tosi hyvin siihen sivuaineen vaatimukseen, joten pyysin sitten vaan tutkintoa hakiessani opintoasioiden sihteeriä ja amanuenssia laittamaan sen mulle sinne. Jospa onnistuis sullakin noin!

    Vastaa
  • gunil

    13.07.2016 at 08:04

    Salla양의 블로그를 재미있게 읽었습니다. 한국어 실력이 매우 출중한 것으로 생각이 되고 한국에 대한 이해가 깊음을 알 수 있었습니다.어느 나라 어느 사회이던지 바람직한 측면과 그렇지 못한 측면은 있는 법이지요. 핀란드가 한국에 비하여 평등한 사회이고 복지가 잘 갖추어져 있는 것은 맞습니다. 한국은 역동적이고 변화무쌍한 점이 재미있는 나라이고요. Salla양 정도의 능력 (intelligence, adaptability and sociability)이면 한국에서 좋은 일자리를 얻어서 배우자와 함께 만족스러운 생활을 할 수 있으리라 사료됩니다. Salla양 같은 분들이 한국을 문화적으로 더욱 풍요롭게 만들고 있습니다. 한국에서 꿈을 이루고 행복한 가정을 일구세요!

    Vastaa

Vastaa