Taivas, maa ja minä – 한글

Taas on vierähtänyt hetki viimeisimmästä blogimerkinnästä. Nykyisin tulee tehtyä arkenakin niin paljon kaikkea että koneella istuessa joko juttelee kavereiden kanssa, tekee kotiläksyjä tai katsoo korealaista draamaa, heh. Lupaan yrittää päivittää blogiani useammin. Etsin edelleenkin järkevää kuvapalvelua, johon voisin laittaa kaikki kuvani. Bluemelon:sta löytyy edelleenkin muutamia ruokakuvia. Tässä kuvapalvelussa on vain sellainen pienoinen ongelma, että tilaa on varsin rajoitetusti. Esimerkiksi sitten taas photobucket ei tule kyseeseen, sillä se on aakkosiltaan niin rajoittunut ettei hyväksy edes skandinaavisia aakkosia, saati sitten korealaisia. Että se siitä sitten.

Olen aivan haltioissani korean kielestä. En arvannut että innostuisin kielen opiskelusta näin paljon, mutta huomaan imeväni tätä kieltä niin tehokkaasti itseeni että olen jo miettinyt että jäisin tänne vielä jopa kesäkouluun maksamaan itseni kipeäksi (~ 1000€ 2 kk:n intensiivikurssi) ja opiskelemaan koreaa. Olen päättänyt opiskella itsenäisesti ja Korea Foundationissa talviloman ajan, jotta voin ottaa kielitasotestin uudelleen keväällä ja yrittää hypätä yhden tason ylitse. Opettaja tosin sanoi että ei tule onnistumaan, mutta yrittää voi silti. Olen varma että uurastukseni kielen suhteen tässä vaiheessa elämää palkitsee minut tulevaisuudessa hyvin. Siitä onkin hetki kun olen tuntenut haluavani opiskella jotain näin kovasti ja näin suurella tiedonjanolla. Mukavaa saada tämä tunne takaisin.

Mutta tänään ajattelin turista hieman eräästä Korean historian hienoimmista keksinnöstä, nimittäin hanguleista. Korealaiset aakkoset (hangul 한글) ovat erittäin helppoja oppia. En pidä yhtään hanguleiden kääntämisestä länsimaalaisille aakkosille, sillä meillä ei yksinkertaisesti ole kaikkia niitä äänteitä omassa aakkostossamme jotka kuvaisivat täydellisesti sanan lausuntaa. Yritän kuitenkin jotenkin suomalaistaa muutamia sanoja ihan esimerkin vuoksi.

Siirappisen oloisen otsikon takana piilee varsin kaunis tarina. Legenda kertoo, että aakkoston rakennuspalikat ”ㅡ”, ”ㅣ” ja ”.” symboloisivat kolmea otsikon asiaa. ”.” on taivaalla oleva aurinko, ”ㅡ” on maa, jonka päällä ”ㅣ”, ihminen seisoo. Nämä yhdessä muodostavat harmonian, maailmankaikkeuden. Kuningas Sejon kehitti hangulit tiedemiestensä avustuksella. Kuningas Sejon on tärkeä hahmo korealaisille enkä yhtään ihmettele miksi, sillä sen lisäksi että hän oli hyvä kuningas, hän oli myöskin hyvin älykäs tiedemies. Hangul on yksi hänen monista ihmisten elämää helpottavista keksinnöistään. Hangul osoittautui niin toimivaksi systeemiksi, että se on käytössä näinäkin päivinä. Useat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä että hangul on yksi maailman parhaimpia aakkostoja, sillä se on ”tieteellinen” ja helppo omaksua. Kuningas Sejonille suurin motivattori uuden kirjoitusjärjestelmän keksimiseen oli Joseon dynastian aikainen suuri lukutaidottomuus tavallisten ihmisten keskuudessa. Tällöin käytössä oli kiinalaiset aakkoset (hanja), joita luonnollisesti vain yläluokan ihmiset osasivat lukea sillä vain heillä oli mahdollisuuksia kouluttautua. Kuningas Sejonin sanotaankin todenneen, että ”Kansallani on silmät, joilla lukea ja kädet joita käyttää, mutta silti he eivät osaa kirjoittaa. Joseon tarvitsee uuden kirjoitusjärjestelmän.” Näin syntyi Hunminjeongeum eli nykyiseltä nimeltään hangul.

Miksi hangul sitten on niin erikoinen? Se on systemaattinen, tieteellinen ja sen kehitysvaiheet on kirjattu muistiin. Toisin sanoen aakkostolle on olemassa selvä käsikirjoitus. Useimmat aakkostot ovat kehittyneet aikojen saatossa eikä niitä ole kehitetty niin systemaattisesti kuin hanguleita. Hangul ansaitsee tunnustusta myös sen luovuudesta. Konsonanttien muodon sanotaan juontavan juurensa ihmisten puhe-elinten asennosta kirjainta äännettäessä. Esimerkiksi konsonantit ”ㄱ” (k) ja ”ㄴ” (n) muistuttavat kielen asentoa suussa kun konsonantti äännetään. Myös äänteiden ”ㅁ” (m) ja ”ㅇ” (ng) muoto tulee suun ja huulten asennosta. Konsonanteista saadaan helposti hieman erilaisia äänteitä lisäämällä vain muutamia elementtejä niiden muotoihin. Esimerkiksi ”ㅈ” (ch) ja ”ㄱ” (k) muuttuvat ”ㅊ” (z) ja ”ㄲ” (kk) varsin helposti. Kyseisten konsonanttien kääntäminen länsimaalaisille aakkosille on hieman haasteellista sillä en oikein tiedä miten niitä voisi edes kirjoittaa. Intuitiivisuutensa vuoksi, hangul on siis helppo oppia kenelle tahansa. Hangul levisikin nopeasti jopa Korean kaukaisimpiin kolkkiin. Erityisesti naisilla oli tärkeä rooli uusien aakkosten levittämisessä. Myös tämä seikka puoltaa sitä väitettä, että hangulit ovat helposti omaksuttavissa, sillä täysin koulutusta vailla oleva naiset pystyivät ottamaan aakkoset käyttöönsä helposti.

Aasian kieliin tarkemmin tutustumattomat usein luulevat, että hangulit ovat kuin kiinalaiset merkit. Näin ei kuitenkaan (onneksi) ole, sillä yksi merkkikokonaisuus koostuu kahdesta tai useammasta äänteestä, jotka yhteen laitettuina muodostavat tavun. Merkkikokoelma voidaan lukea varsin helposti ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle. Esimerkiksi sana hangul 한글 koostuu merkeistä ㅎ, ㅏ, ㄴ, ㄱ, ㅡ ja ㄹ. Merkit myös luetaan tässä mainitussa järjestyksessä. Lukemiseen tietysti liittyy useita eri sääntöjä, joita en kuitenkaan ala tässä käymään läpi, mutta perusperiaatteet ovat hyvin yksinkertaiset.

한국어가 정말 재미있어요! 여러분, 한글을 배우십시오~
ja tökerä yritys kääntää lause suomalaisittain: hangukoka chongmal zemi-issojo! Jorobun, hangulul peusipshio~

Pesukarhu

Olen kaupallisen IT-alan maisteri, joka päätyi lapsuuden unelma-alalleen – pelialalle. Takana useampi vuosi Koreaa opiskelun ja työn merkeissä. Toimin pelialalla tuottajana ja blogaan kokemuksistani nuorena ekspatriaattinaisena korealaisilla työmarkkinoilla sekä korealaisen perheen asukkina. Blogissa esitetyt ajatukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni eivätkä edusta minkään yrityksen tai organisaation linjaa! Pesukarhut ovat lähellä sydäntäni.

Vastaa