Kissakahvilassa

Hui kun siitä on pitkä aika kun viimeksi kirjoitin tänne. Jännästi motivaatio blogin pitämiseen tippuu hieman kun päivät alkavat olla niin kiireisiä ja varsinkin maanantaista torstaihin olen aina niin väsynyt, koska korean kielen tunnit ovat joka aamu 8.00-10.45. Viikonloput täytyy sitten tietysti kunnon opiskelijan tavoin käyttää juhlimiseen, matkustelemiseen ja nähtävyyksien katselemiseen. Opiskelua yritän viikonloppuisin välttää ja pyrin tekemään kaikki läksyt ynnä muut aina arkisin, koska viikonloput hurahtavat ohi tehden jotain muuta. Kotiläksyjäkin tulee tosiaan reilusti, mutta minulla ei onneksi ole kuin yksi raskaampi kurssi korean lisäksi, joten minulle jää ihan kivasti vapaa-aikaakin. Lisäksi FTP-yhteys täältä asti Suomessa sijaitsevalle palvelimelle on välillä niin surkeassa jamassa, että kuvien lataaminen tänne on yhtä tuskaa. Yritän tässä lähiaikoina laittaa kaikki kuvani johonkin järkevään kuvapalveluun ja linkata niitä sitten vaan sieltä tänne, koska kuvien laittaminen manuaalisesti on pidemmän päälle liian iso homma. Parin viime viikon aikana on tapahtunut aivan älyttömästi asioita ja minulla riittäisi kerrottavaa vaikka kuinka, mutta en jaksa saattaa sitä kirjalliseen muotoon. Yritän muutenkin pitää blogikirjoitukset sopivan pituisina. Pyrin yhdessä postauksessa keskittymään aina johonkin tiettyyn mielenkiintoiseen asiaan.

Minulla, Eliisalla ja saksalaisella Leifilla on jo muutama reissu suunniteltuna lähiviikoille. Ensiviikonloppuna lähdemme Andongin kaupunkiin naamiofestivaaleille. Siitä tulee varmasti hieno ja jännä kokemus jonka aikana kamera täyttyy kuvista ja maha perinteisistä ruoista. Lokakuun alkuun olemme suunnitelleet matkan DMZ:lle ja Panmunjomiin. Näitä odotan erittäin innolla. Nämä reissut ovat myös erittäin halpoja, sillä matkustaminen Korean sisällä on erittäin edullista.

Haluaisin muuten jossain vaiheessa lähteä muutaman kaverin kanssa syömään kuninkaallisen aterian, johon siis kuuluu 12 erilaista perinteistä ruokalajia, joita kuninkaalliset aikoinaan nauttivat. Kalliiksi tuollainen tulee, mutta pitäähän se nyt kokeilla kun täällä kerran on.

Sitten niihin jänniin asioihin, mitä Seoulista löytyy :) Kissa -ja koirakahviloita! Siis mitä nerokkaita keksintöjä! Korealaiset eivät kiireisen elämänsä ja pienten asuntojensa takia juuri pidä lemmikkieläimiä, joten tällaiset kahvilat ovat erittäin hyvä tapa päästä silittelemään suloisia otuksia. Kävimme Eliisan ja Jacobin kanssa GioCat -nimisessä kissakahvilassa muutama päivä sitten ja ei voi muuta sanoa kuin että ihastuttava paikka. Nyt maanantaina olen jo menossa uudelleen samaiseen paikkaan, sillä kissat siellä olivat niin suloisia ja sosiaalisia. Nyt onkin sitten luvassa sitten kuvia ja hehkutusta, joiden söpöysaste on niinsanotusti OVER 9000! joten varautukaa siihen. Kiitos hyvistä kuvista taas Eliisalle.

kissoja

Yleiskuvaa kahvilasta. Kyseisessä kahvilassa tallusteli siis menemään varmaan noin 20 kattia.

kissoja

Tämä on joku hieno lyttänaamarotukissa. Oikeastaan kaikki kissat kahvilassa taisivat olla jotain rotukissoja. Eivät juuri muistuttaneet perus maatiaiskissoja, mitä suomessa useimmiten näkee.

kissoja

kissoja

”Tulekkin häiritsemään niin saat kylmää kyytiä!”. Tuo kyseinen kissa muistutti vahvasti jotain isompaa kissaeläintä. Mitähän rotua lie.

kissoja

Lattiamoppikissa röllöttää tyytyväisen näköisenä.

kissoja

Tämä yksi ihana veijari tuijotteli ensin minua kiipeilypuusta ja tuli sitten syliini kun vähän taputtelin käsilläni reisiäni ja kutsuin kissaa luokseni. Lopulta kissa nosti etukäpälänsä olalleni, puski hirveästi naamaani, antoi nenäpusuja ja kohta se istuskelikin jo olallani. Ihana otus.

kissoja

kissoja

kissoja

Toinen kissa innostui kapuamaan Jacobin selkään.

kissoja

Tämän olisin voinut sujauttaa laukkuuni ja salakuljettaa kotiin. Aivan ihana pieni kissa. Tuli oikein pyörimään syliini, heittäytyi selälleen ja alkoi varovasti mutustaa peukaloani halaillen samalla kättäni. Välillä rauhoittui nauttimaan rapsutuksista silmät kiinni ja olisi varmaan nukahtanut syliini jos en olisi säälinyt Jacobia, joka katsoi niin kateellisena herkkiä hetkiäni kissan kanssa että jouduin lopulta heltymään ja antamaan kissan hänelle siliteltäväksi.

Maanantaina heti uudelleen kahvilaan isommalla porukalla :) Pääsymaksu kyseiseen paikkaan on siis 8000 wonia ja tähän hintaan kuuluu myös yksi ilmainen juoma. Kahvilassa saakin sitten olla niin pitkään kuin huvittaa. Ei paha hinta siitä että saa pari tuntia vierähtämään helposti noin ihanassa paikassa.

Pesukarhu

Olen kaupallisen IT-alan maisteri, joka päätyi lapsuuden unelma-alalleen – pelialalle. Takana useampi vuosi Koreaa opiskelun ja työn merkeissä. Toimin pelialalla tuottajana ja blogaan kokemuksistani nuorena ekspatriaattinaisena korealaisilla työmarkkinoilla sekä korealaisen perheen asukkina. Blogissa esitetyt ajatukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni eivätkä edusta minkään yrityksen tai organisaation linjaa! Pesukarhut ovat lähellä sydäntäni.

One Comment

  • Takashi

    27.09.2011 at 14:52

    Voi eiiii! Mää haluan kissakahvilaaaaaaan! D:
    Ainoo lyttynaamarotu on Persialainen :D
    Tunnistin kaikki kissarodut mitä nois kuvissa esiinty~

    Vastaa

Vastaa