Töitä ja gradua Koreaan liittyen

Päätin nyt tehdä tällaisen todella nopean päivityksen, joka ei sisällöllisesti tarjoa mitenkään hirveästi. Olen siis ottanut itselleni aivan älyttömän urakan nyt ennen joulua. Kirjoitan gradua, teen töitä, haen lisää töitä ja teen kahta muutakin suuritöistä kurssia samaan aikaan. Laskin että nämä kaikki yhteenlaskettuna, minun pitäisi kolmessa viikossa tuottaa noin 90 sivua tekstiä. Kuulostaa aika mahdottomalta. Voipi olla että täytyy yhden kurssin pitäjältä anella että voisinko mitenkään saada palauttaa esseeni vasta tammikuussa. Toisenkin kurssin ryhmätyössä yritän laistaa kirjoitushommista vastaamalla enemmän graafisesta puolesta. Lähdin siis mukaan tutkimusavustajaksi erääseen koulutusta käsittelevään projektiin, jossa olen vastuussa Etelä-Korean maaraportin kirjoittamisesta. Onneksi graduni lähdemateriaali sivuaa ainakin kulttuurianalyysin osalta työjuttuja, joten hirvittäviä määriä aikaa ei tarvitse kuluttaa lähdematskun etsimiseen. Lähdemateriaalin etsimiseen saa kuitenkin helposti kulumaan tunteja ja jopa kokonaisia päiviä. Onneksi aivoissani on jo valmiiksi paljon tietoa, joten työtaakka helpottuu todellakin siinä mielessä ettei tarvitse aivan täysin nollasta lähteä liikkeelle.

Graduni käsittelee siis luottamuksen luomista suomalaisten ja korealaisten yritysten välillä. Tätä tarkastellaan sitten enemmän informaatioteknologian näkökulmasta, mutta muuten kyllä aihe on aika poikkitieteellinen. Kirjoitan englanniksi muutamista syistä, joista yksi tärkein on se, että ohjaajani on saksalainen, joka ei ymmärrä juuri suomea. Minulla on tässä prosessissa mukana eräs suomalainen yritys, jonka nimeä en nyt tässä paljasta, mutta tarkoituksena olisi, että heille olisi tästä jotain hyötyä yrittäessään Korean markkinoille. Peukut pystyssä siis että saan tämän hirveän työmäärän kunnialla tehtyä. Poikisipa tästä vielä jotain työmahdollisuuksiakin sitten kesäksi…

Jongze ja minä

Cymeralla apinoitu kuva. Korealaiset kamerasoftat tekevät melkein automaattisesti sinulle digitaalisia kauneusleikkauksia. Jongze tulee tosiaan jo vajaan kuukauden päästä Suomeen lomalle! Tämä lieneekin yksi niitä harvoja syitä, että jaksan tässä karmeassa syksyn pimeydessä ja loskapaskassa painaa koulujuttuja hullun lailla. Joululahja tulee kuitenkin olemaan niin hyvä, että sitä varten kannattaakin yrittää tehdä parhaansa että voi sitten kunnialla valmistua keväällä. Minua rohkaistiin hakemaan graafisen suunnittelijan pestiä erääseen yritykseen, mutta tällä hetkellä tuntuu että työtä on liikaa, jos pitäis alkaa kokoamaan omaa portfoliota ja tekemään työnnäytteitäkin vielä samaan syssyyn. Keväälle olisi hyvä olla jotain osa-aikaista hommaa, jotta elämä olisi rahan puolesta vähän miellyttävämpää.

Jongze ja minä
Instant mulnaengmyeong (물냉면). Yksi ehdottomista lempiruuistani. Kylmät etikkanuudelit. Tilasin saksalaisen kaverini kanssa korealaisesta nettikaupasta ruokaa ja näitä tuli ostettua pari pakettia. Erittäin helppoja valmistaa ja maku on ihan hyvä kun itse lisää vähän etikkaa.

Jongze ja minä
kimjang (김장) eli tämän syksyn kimchit. Kuvassa myös paikallisten korealaisten keskuudessa kuuluisaksi muodostuneet mustikkamuffinit. Minua houkutellaan kovasti Koreaan perustamaan sinne Nordic Bakery. Jos siihen hommaan ei tarvitsisi niin älyttömiä pääomia (ja jos yrittäjyys ei noin geneerisesti olisi niin pyllystä) niin harkitsisin asiaa varmaan tosissani. Nyt harkitsen vain semitosissani :D Minun on tarkoitus tehdä lisää kimchiä tässä ihan lähiaikoina. Edellisen tekemäni satsin lopun herkuttelin kimchibokkeumbapin (김치볶음밥) muodossa jo muutamia viikkoja sitten. Ajattelin tällä kertaa tehdä lyhyet ohjeet siitä, miten kimchiä voi valmistaa Suomessa. Saatan ehkä saada sellaisen tehtyä ennen joulua, mutta se jää nähtäväksi kun tässä kuitenkin on tätä hommaa ihan riittämiin muutenkin.

Jongze ja minä
Todennäköisesti kaikkein eniten todellisuutta vastaava minä tulevina viikkoina. Näillä eväillä mennään!

Pesukarhu

Olen kaupallisen IT-alan maisteri, joka päätyi lapsuuden unelma-alalleen – pelialalle. Takana useampi vuosi Koreaa opiskelun ja työn merkeissä. Toimin pelialalla tuottajana ja blogaan kokemuksistani nuorena ekspatriaattinaisena korealaisilla työmarkkinoilla sekä korealaisen perheen asukkina. Blogissa esitetyt ajatukset ovat omia henkilökohtaisia mielipiteitäni eivätkä edusta minkään yrityksen tai organisaation linjaa! Pesukarhut ovat lähellä sydäntäni.

Vastaa