Matka Jeonjuun

Suuntasimme keväiseen Jeonjuun (전주) yhdeksi viikonlopuksi niin sanotulla ”J-crew” -kaveriporukalla. Kyseinen nimi sai alkunsa käytyämme viime keväänä lähes samalla kokoonpanolla Japanissa, jonka seurauksena tämä nimi jäi elämään. Korealaiset kutsuvat tällaista yönylireissua ilmaisulla ”1박 2일”, joka tarkoittaa vapaasti käännettynä ”yksi yö ja kaksi päivää”. Tämä tarkoitti aikaista klo 05.15. herätystä lauantaiaamuna, sillä bussi starttasi Seongnamin bussiterminaalista klo 07 ja aamumetro terminaaliin kestäisi lähemmäksi 40 minuuttia. Hyvä puoli tässä aikaisessa herätyksessä oli se, että nukuin lähes koko bussimatkan ajan, jolloin matka tuntuikin…

Työviisumi Koreaan

Aikaisempien kirjoitusten kommenttiosioissa muutama lukija on kysellyt, voisinko kirjoittaa Korean viisumi- ja lupakäytännöistä hieman enemmän. Nyt sitä sitten piisaa tuutin täydeltä, sillä olen itsekin työpaikkaa taas jälleen kerran vaihdettuani joutunut käymään uuvuttavaa viisumirumbaa läpi. Joka kerta tätä tehdessäni myös muistan miksi tämä prosessi on aina pyllystä ja miksi semi-pysyvä oleskelulupa on oikeasti tavoittelemisen arvoinen asia, sillä se tarkoittaa vähemmän pakollista asiointia maahanmuuttoviraston kanssa. Artikkelikuvasta muuten crediitit lahjakkaalle Simkayelle, joka piirtelee pesukarhusarjakuvia osoitteessa www.cooncomic.com. Henkisenä pesukarhuna tietysti samaistun kyseisiin sarjakuviin vahvasti,…

Tilannepäivitys

Blogiin kirjoitteluun tuli taas suunniteltua paljon pidempi tauko. Nyt kun tilanne alkaa olla taputeltu ja olen saanut elämäni taas jonkinlaiseen järjestykseen, uskallan puhua tästä asiasta hieman julkisemmin myös täällä blogissa. Suurin osa kavereistani ja läheisistäni on tiennyt asiasta jo pidempään, joten toivon ettei kukaan mainitsisi kommenteissa nimiä eikä muutenkaan puisi asiaa sen koomin. Viimeinen puolitoista kuukautta oli minulle henkisesti erittäin raskasta aikaa, jopa siinä määrin että aloin vakavasti harkita Suomeen paluuta nopealla aikataululla. Tämä ajatus on kuitenkin nyt laitettu taas…

Työmatka Kiovaan

Vähän hassua kirjoittaa tästä blogiin kun kyseisestä matkasta on kulunut jo tasan vuoden päivät, mutta halusinpa silti laittaa tänne jotain. Vaikka tämä kirjoitus ei liity Koreaan mitenkään, ajattelin että ainakin kuvat on katsomisen arvoisia ja mielestäni puhuttelevia, joten ehkä tämä saattaisi silti kiinnostaa lukijakuntaani. Joku saattaa ehkä artikkelikuvasta jo päätelläkin missä piipahdin työmatkani ohella. Kyseessä on varmasti yksi elämäni ikimuistoisimmista matkoista, mutta ei millään ”hyvällä” tavalla siinä mielessä että paikkaan liittyisi miellyttäviä muistoja. Kyseessä on Chernobyl ja Pripyat. Matkaan kohti…

Pienhiukkasten Korea

Osaatteko arvata, mikä on korealaisia sekä Koreassa asuvia ulkomaalaisia viime aikoina kovasti puhuttanut, suututtanut ja surettanut aihe? Ilmansaasteet. Täällä on aivan normaalia nähdä ihmisiä päivittäin kävelemässä kaduilla hengityssuojaimiin varustautuneina. Pahimpina päivinä kännyköihin tulvii viestejä hätäjärjestelmästä ja uutisissa toitotetaan alati pahenevaa ilmansaasteongelmaa sekä kehotetaan ihmisiä välttämään ulkona liikkumista. Ilmansaasteet on minulle itselleni henkilökohtaisesti jokseenkin intohimoinen aihe, sillä olen kasvanut maassa, jossa on mahdollisesti maailman paraslaatuisinta hengitysilmaa. Täällä tulee nimittäin aika nopeasti koti-ikävä niinä päivinä kun ei vaan pysty menemään ulos harrastamaan…

Lapsen synttäreillä – Doljanji

Tämäkin päivitys olisi pitänyt kirjoittaa aikoja sitten, mutta tämä on silkan väsymyksen ja kiireen takia seisonut pöytälaatikossa jo pitkään. Onneksi kuvien selaaminen palautti mieleen kyseisen päivän tapahtumat, joten saan tästä varmasti jotain järkevää tekstiä aikaiseksi. Työn kautta tutuksi tullut yhteistyökumppanimme leivissä työskentelevä mies kutsui minut ja toimistomme porukkaa poikansa yksivuotissynttäreille. Tässä vaiheessa moni suomalainen varmaan jo kallistelee päätään ja ihmettelee: ”miksi ihmeessä?”. Koreassa on yleistä juhlistaa monia elämäntapahtumia isoilla porukoilla. Ei ole tavatonta, että häihin tai lapsen synttäreille kutsutaan paljon…

Heikoilla jäillä

Kiitos eräälle Whatsapp -ryhmälle (tietäjät tietää) erittäin hyvästä yllä näkyvästä demotivational posterista! Heti kyseisen kuvan nähdessäni samastuin siihen vahvasti, sillä työni puolesta minun pitäisi aina pitää itsestäni yllä rauhallista, sovittelevaa ja ruusuista ulkopuolta vaikka sisäisesti huutaisinkin noita kirosanoja. Vuosi 2018 oli minulle kirosanojen siivittämä ja tähän mennessä oman muistini mukaan elämäni rankin vuosi henkisesti. Mennyt vuosi tuli siis puskettua läpi apinan raivon ja jonkun epäpyhän hengen voimalla. Avaan tähän syitä alempana ja samalla päätin aloittaa tämän vuoden taas laittamalla tavoitteeksi…

Balilla

Tätä kirjoitusta naputtelen työkoneellani, jonka otin viikonlopuksi mukaan kotiin. Oma kotikoneeni on ollut viimeiset 2 kuukautta rikki epäonnistuneen Windowspäivityksen takia. Kone vaatisi aivan täydellisen formatoinnin ja sitä varten pitäisi ladata Windows 10 image, hankkia USB tikku ja ja ja… ei jaksa. Huomaa että työ syö aika lailla kaikki henkiset varani, sillä en jaksa oikeasti kotona päätäni vaivata millään tietokoneen korjaamisella. Töissä tulee niin paljon tuijotettua ruutua että kotona tekee mieluummin jotain muuta. Pangyossa asumisessa on se ihana puoli, että tästä…

Tirehtöörinä Koreassa

Yrityksenäni palata taas säännölliseen blogaamiseen, kirjoittelen tätä ehkä ei-niin-viisaasti sunnuntai-iltana kymmenen aikoihin. Tiedän että huomenna on kiireinen päivä töissä, mutta erehdyimme miehen kanssa käpertymään lusikkaan sängylle päiväunille, joten tämä yö menee todennäköisesti harakoille unien suhteen. Olen vihdoin asettunut Koreaan, saanut kämpän ja melkein kaikki kalusteet. Työhommat on lähteneet aika hyvin käyntiin vaikkakin pari ekaa viikkoa meni sumussa kaikenlaisisten asumiseen liittyvien juoksevien asioiden hoidossa sekä jet lagia vastaan taistellessa. Nyt kuitenkin mukavaan kämppään asettautuneena ja haastavaa työtä Koreassa suomalaisessa firmassa tekevänä,…

Työmatkalla Busanissa – G-Star 2017

Vuosi 2018 alkoi omalta osaltani varsin mukavissa merkeissä. Töissä ei ole joka päivä enää niin kova kiire nyt kun lomat ovat ohi ja ihmiset ovat paikalla ja päivät alkavat myös ehkä pikkuhiljaa muuttua valoisemmiksi. Ennen Koreaan lähtöä tiedossa on vielä yksi työmatka Kiovaan pelialan rekrytapahtumaan katselemaan saisiko sieltä rekryttyä lisää hyvää porukkaa meille, joten tätäkin tulee tietysti odotettua innolla koska en ole ikinä ennen käynyt Ukrainassa. Siellä tuskin tulisi muutenkaan käytyä oma-aloitteisesti sillä kyseessä on itselleni niin tuntematon paikka. Myös…

123